Lap­pa­ve­si Oy:n ja La­pu­an Jä­te­ve­si Oy:n pit­kä­ai­kai­nen toi­mi­tus­joh­ta­ja Ol­li Kes­ki-Saa­ri, 62, jäi eläk­keel­le vuo­den­vaih­tees­sa. Ve­si­huol­lon asi­an­tun­ti­jan työ­u­ra kes­ti ta­san 40 vuot­ta. Toi­mi­tus­joh­ta­ja­na la­pu­a­lais­syn­tyi­nen mies eh­ti ol­la 28 vuot­ta Lap­pa­ve­si Oy:ssä ja pari vuot­ta vä­hem­män La­pu­an Jä­te­ve­si Oy:ssä.

Kes­ki-Saa­ri ker­toi jät­tä­vän­sä työt hy­vil­lä mie­lin.

– Tun­tui sil­tä, et­tä olin jo par­haat ide­at eh­ti­nyt käyt­tää. Kun meil­lä oli so­pi­vat seu­raa­ja­kan­di­daa­tit ta­lon si­säl­lä, koin, et­tä nyt oli so­pi­va het­ki pis­tää vies­ti­ka­pu­laa eteen­päin.

Kes­ki-Saa­ren teh­tä­viä Lap­pa­ve­si Oy:ssä jat­kaa toi­mi­tus­joh­ta­ja­na Sa­ka­ri Kont­ti­la ja Jä­te­ve­si Oy:ssä Jus­si Syr­jä.

VE­DEN KANS­SA Kes­ki-Saa­ri on ol­lut te­ke­mi­sis­sä koko työ­u­ran­sa ajan niin ko­ti­maas­sa kuin ul­ko­mail­la.

– En­sim­mäi­nen ve­si­työ­ni oli vuon­na 1985, kun tein dip­lo­mi­työn Ta­kon kar­ton­ki­teh­taan ve­si­a­si­ois­ta opis­kel­les­sa­ni Tam­pe­reen tek­nil­li­ses­sä kor­ke­a­kou­lus­sa.

Pa­pe­ri­te­ol­li­suu­den ve­si­a­si­ois­sa hä­nel­lä ku­lui muu­ta­mia vuo­sia si­säl­tä­en vä­lil­lä puo­len­tois­ta vuo­den jak­son Tan­sa­ni­as­sa ke­hi­ty­syh­teis­työ­hom­mis­sa.

– Työ­u­ra­ni en­sim­mäi­nen ko­ho­koh­ta oli se, kun näin si­säl­tä­päin mi­ten pa­pe­ri­teh­das toi­mii.

Suo­mes­sa al­koi lama vuon­na 1991. Sil­loin mies läh­ti en­sim­mäi­sen ker­ran ve­si­huol­to­töi­hin Viet­na­miin.

– Toi­min Haip­hon­gin ve­si­lai­tok­sen neu­vo­nan­ta­ja­na vii­ti­sen vuot­ta.

Tä­män jäl­keen hän työs­ken­te­li vuo­den Maa- ja Vesi Oy:n suun­nit­te­lu­pääl­li­kön teh­tä­vis­sä Hel­sin­gis­sä, jon­ka jäl­keen pa­la­si La­pu­al­le 1997.

Pit­kä työ­u­ra ve­si­huol­los­sa on an­ta­nut Kes­ki-Saa­rel­le am­ma­tin li­säk­si ko­ke­muk­sia eri­lai­sis­ta teh­tä­vis­tä eri­lais­sa pai­kois­sa.

– Olen ol­lut huo­no kiel­täy­ty­mään työ­tar­jouk­sis­ta. Mi­nul­la on ol­lut val­miut­ta ja ha­lua heit­täy­tyä kai­ken­lai­siin haas­tei­siin, mitä on tul­lut tar­jol­le. Luon­teel­le­ni on par­hai­ten so­pi­nut juu­ri pit­kä­jän­tei­nen ke­hit­tä­mis­työ.

VE­SI­HUOL­TO­A­LA on muut­tu­nut Kes­ki-Saa­ren mu­kaan vuo­si vuo­del­ta.

– Isoim­mat muu­tok­set on tuo­nut di­gi­ta­li­saa­tio. Li­säk­si ve­si­huol­lon toi­min­ta­var­muu­den ja häi­ri­öt­tö­myy­den mer­ki­tys on jat­ku­vas­ti kas­va­nut.

Ve­si­huol­to on haa­voit­tu­vai­nen ja puh­das vesi on elin­tär­keä kan­sa­lai­sil­le.

– On­nel­lis­ta kyl­lä, ve­si­huol­toon koh­dis­te­tut ta­hal­li­set va­hin­gon­te­ot ovat maa­il­man­laa­jui­ses­ti ää­rim­mäi­sen har­vi­nai­sia. Kan­sa­lais­ten ei tar­vit­se ol­la huo­lis­saan, mut­ta ve­si­lai­tos­ten pi­tää va­rau­tua kaik­keen.

Kes­ki-Saa­ren kan­ta­va­na aja­tuk­se­na Lap­pa­ve­si-ural­la on ol­lut ve­den saan­nin jat­ku­vuu­den tur­vaa­mi­nen.

– Vaik­ka mo­nen­lai­sia va­hin­ko­ja ja häi­ri­öi­tä on ol­lut, Lap­pa­ve­del­lä ei ole ol­lut yh­tään ta­paus­ta, et­tä toi­min­ta oli­si ko­ko­naan kat­ken­nut. Toi­min­ta­var­muut­ta pi­tää tu­le­vi­na­kin vuo­si­na yhä ke­hit­tää. Se edel­lyt­tää in­ves­toin­te­ja, au­to­maat­tis­ta val­von­taa ja hen­ki­lös­tön pe­reh­dyt­tä­mis­tä.

LA­PU­AN JÄ­TE­VE­DEN toi­mi­tus­joh­ta­ja­na 25 vuot­ta ol­lut Kes­ki-Saa­ri ker­too, et­tä jä­te­ve­sa­si­at on hoi­det­tu hy­vin La­pu­al­la. Hän pi­tää tär­ke­ä­nä sitä, et­tä jä­te­ve­det puh­dis­te­taan asi­an­mu­kai­ses­ti, vaik­ka nii­den osuus La­pu­an­jo­en kuor­mi­tuk­ses­sa on­kin vain muu­ta­man pro­sen­tin luok­kaa.

– Sil­lä puo­lel­la on teh­ty pal­jon ke­hi­tys­työ­tä 2000-lu­vul­la. Puh­dis­tus­tu­lok­set ovat eri­no­mais­ta val­ta­kun­nal­lis­ta ta­soa vuo­des­ta toi­seen. Laa­du­kas jä­te­ve­den puh­dis­tus La­pu­al­la mah­dol­lis­taa myös At­ri­an mer­kit­tä­vän te­ol­li­suus­toi­min­nan Nur­mos­sa.

ELÄ­KE­PÄI­VIL­LÄÄN Kes­ki-Saa­ri ai­koo viet­tää ai­kaan­sa en­ti­seen ta­paan­sa per­heen, ko­ri­pal­lon ja mu­sii­kin pa­ris­sa. Ou­ti-vai­mo jäi jo hil­jat­tain eläk­keel­le. Ko­ri­pal­loa pe­laa­vat lap­set Ii­na ja Ilk­ka asu­vat ja ovat pääs­seet työ­u­rien­sa al­kuun lä­hel­lä Tam­pe­reel­la.

– Meil­lä on va­ki­tui­nen asun­to La­pu­al­la ja var­maan viih­dym­me tääl­lä jat­kos­sa­kin.

Vaik­ka mies on­kin nyt va­pail­la, riit­täi­si hä­nel­le eh­kä am­ma­til­li­sia haas­tei­ta nel­jäl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä tu­tuk­si tul­lees­sa Viet­na­mis­sa.

– Jat­ko on au­ki. Mie­tim­me vai­mon kans­sa, riit­tää­kö meil­lä vie­lä vir­taa läh­teä Viet­na­miin vuo­dek­si pa­rik­si. Siel­lä oli­si tar­jol­la vesi- ja jä­te­huol­to­hank­kei­ta, joi­hin ko­ke­muk­sel­la­ni näyt­täi­si ole­van vie­lä ky­syn­tää.

KO­RI­PAL­LO­PII­REIS­SÄ Kes­ki-Saa­ri tun­ne­taan La­pu­al­la myös hy­vin. Hän oli vai­mon­sa kans­sa vuo­sia ak­tii­vi­ses­ti mu­ka­na Ko­ri­kob­rien toi­min­nas­sa ja ko­ri­pal­lon taus­ta­työs­sä. Vie­lä ny­ky­ään­kin hän seu­raa la­jia in­nok­kaas­ti.

– Val­men­sim­me kum­pi­kin vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta seu­ran ju­ni­o­rei­ta. Vuon­na 1992 syn­ty­nei­den poi­kien kans­sa kul­jim­me kaik­ki ikä­sar­jat läpi. Hul­luim­pa­na vuon­na mi­nul­la oli kol­me­kin jouk­ku­et­ta val­men­net­ta­va­na. Par­haa­na vuon­na pe­la­sim­me B-po­jis­sa SM-sar­jaa.

Val­men­nu­su­ran­sa par­haak­si saa­vu­tuk­sek­si hän ni­me­ää ylä­as­teen poi­kien Suo­men mes­ta­ruu­den vuon­na 2008.

– Kou­lun lii­kun­na­no­pet­ta­ja soit­ti mi­nul­le ja pyy­si mi­nua läh­te­mään lop­pu­tur­nauk­seen val­men­ta­jak­si, kun tun­sin ”oman jouk­ku­ee­ni” po­jat pa­rem­min kuin hän.

Mu­siik­ki on kuu­lu­nut ko­ri­pal­lon li­säk­si Kes­ki-Saa­ren har­ras­tuk­siin lap­ses­ta läh­tien. Hän on soit­ta­nut nuo­re­na pi­a­noa, trum­pet­tia ja sel­loa. Ai­kui­si­äl­lä soit­to­har­ras­tus on kes­kit­ty­nyt vas­ki­pu­hal­ti­min.

– Olen soi­tel­lut flyy­ge­li­tor­vea ja trum­pet­tia kol­mes­sa yh­ty­ees­sä: Ta­sa­maan Tor­vis­sa, kan­sa­lai­so­pis­ton viih­de­or­kes­te­ris­sa ja Kau­ha­va Big Ban­dis­sä. Se on tuo­nut ki­vaa vas­ta­pai­noa ve­sa­si­ois­sa tou­hu­a­mi­sel­le.

Han­nu Lusa