Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu

Rus­ko­män­ty­pis­ti­äi­ses­tä on teh­ty ha­vain­to­ja vii­me ja täl­lä vii­kol­la La­pu­al­la. Män­nyn neu­la­sia syö­vä touk­ka ei ole ai­van uu­si tut­ta­vuus La­pu­al­la­kaan, mut­ta lu­kuis­ten vii­me päi­vien yh­tey­de­not­to­jen mää­rän pe­rus­teel­la Ete­lä-Poh­jan­maan Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen met­sä­a­si­an­tun­tia Ol­li Tur­ja ja kol­le­gan­sa Mika-Mat­ti Man­te­re to­te­a­vat, et­tä nyt il­miö näyt­täi­si ole­van suu­rem­pi kuin ai­em­min La­pu­al­la. Myös lä­hi­kun­nis­sa tou­kat ovat ol­leet vai­va­na isom­min jo ai­em­pi­na vuo­si­na, mut­ta La­pua on tois­tai­sek­si sääs­ty­nyt epi­de­mi­al­ta.

– Olem­me saa­neet nyt enem­män soit­to­ja ja on lä­he­tet­ty ku­via ja ky­sy­myk­siä tou­kis­ta. Nyt sit­ten kesä-hei­nä­kuun ai­ka­na näh­dään on­ko ky­sees­sä isom­pi epi­de­mia vai ei, Tur­ja to­te­aa.

Rus­ko­män­ty­pis­ti­äi­sen touk­ka on eläin, joka syö män­nyn neu­la­sia mut­ta jät­tää vii­mei­sim­män vuo­si­kas­vun rau­haan.

– Se ei sil­loin tapa sitä puu­ta muu­ta kuin kor­kein­taan, jos puu on oi­kein huo­nos­sa kun­nos­sa.

Tur­ja on ha­vain­nut touk­kaa omin sil­min met­säs­sä ja täl­lä vii­kol­la myös omas­sa pi­has­saan vuo­ri­män­nys­sä.

– Jos ha­vait­see pi­has­saan touk­kia, niin sil­le ei tar­vit­se teh­dä mi­tään, kor­kein­taan voi ko­keil­la män­ty­suo­pa­liu­os­ta lait­taa, hän vink­kaa.

Jos nä­kee touk­kia vaik­ka­pa omas­sa met­sä­tai­mi­kos­saan, niin ti­lan­net­ta on hyvä nyt vain seu­ra­ta ei­kä ai­na­kaan läh­teä tai­mi­kon­hoi­toon tai ai­kui­sen met­sän hak­kuu­seen. Malt­ti on nyt valt­tia täs­sä koh­taa.

Vaik­ka rus­ko­män­ty­pis­ti­äi­sen touk­ka ei syö­kään puu­ta kuo­li­aak­si, niin saat­taa se sil­ti hi­das­taa puun kas­vua ja to­den­nä­köi­ses­ti niin käy­kin. Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen väki kui­ten­kin rau­hoit­te­lee ja to­te­aa, et­tei ole syy­tä pa­niik­kiin.

– Puu el­pyy kyl­lä jos­sain ajas­sa ei­kä tie­dä yh­tään pääl­tä päin kat­so­es­sa, et­tä mi­tään oli­si ol­lut­kaan. En­sin toki syön­nin jäl­keen näyt­tää ai­ka ra­jul­ta.

Man­te­re ker­too vie­lä, et­tä tou­kat las­keu­tu­vat puis­ta maa­han ko­te­loi­tu­maan hei­nä-elo­kuus­sa.

– Ai­kui­set pis­ti­äi­set mu­ni­vat syk­syl­lä uu­den su­ku­pol­ven män­nyn neu­la­siin ja tu­hot voi­vat jat­kua seu­raa­va­na vuo­te­na, mut­ta yleen­sä vi­rus­tau­ti, loi­set ja pe­dot ra­joit­ta­vat pis­ti­äis­po­pu­laa­ti­oi­den kas­vua. Rus­ko­män­ty­pis­ti­äis­ten tor­jun­nas­sa voi­daan tar­vit­ta­es­sa käyt­tää mo­ni­sär­mi­ö­vi­rus­ta. Vaik­ka rus­ko­män­ty­pis­ti­äi­nen ei tapa pui­ta, niin yk­sit­täi­siä pui­ta voi kui­ten­kin kuol­la mui­den tu­ho­lais­ten yh­teis­vai­ku­tuk­ses­ta, ku­ten esi­mer­kik­si yti­men­nä­ver­tä­jän, joka on ylei­nen tu­ho­lai­nen puu­ta­va­ran va­ras­toin­tiin käy­tet­tä­vien alu­ei­den lä­hei­syy­des­sä.