Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
1. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin haluat vaikuttaa hyvinvointialueen luottamushenkilönä?
2. Keskitätkö palveluja lähipalvelujen kustannuksella, jos keskittäminen lasketaan
taloudellisesti järkevimmäksi?
3. Vanhusten määrä lisääntyy. Missä heitä tulisi hoivata ja hoitaa, kun ympärivuorokautinen hoito on kallista.
Kristillisdemokraatit
Pauliina Luomala
1. Enemmän rahaa käyttöön arkeen ja vähemmän rahaa hallintoon sekä johtoon. Mielestäni enemmän rahaa pitäisi saada sinne, mikä on ruohonjuuritason työtä. Henkilökunnan työolot pitää olla kunnossa, sillä pystymme vaikuttamaan osittain sairauspoissaolohin, jotka tulevat hyvin kalliiksi. Suomalaisille hoitajille täytyy ensisijaisesti löytyä töitä ja suomenkielen taito on erityisen tärkeää hoitotyössä. Hyvinvointialueen talous myös pidettävä vakaalla tasolla.
2. Tämä riippuu paljon myös mistä palvelusta on kysymys. Yleisesti olen kuitenkin enemmän lähipalveluiden kannalla. Erityisesti erityissairaanhoito on kuitenkin järkevämpää keskittää palveluiden laadun varmistamiseksi.
3.Nykyään Vanhukset hoidetaan hyvin pitkään kotihoidon turvin sekä läheisten tuen avulla. Asukas on yleensä huonokuntoinen päästessään ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan. Kuitenkin vanhuksen kunnon heikentyessä sekä muistisairauksien vuoksi on kotona mahdoton asua turvallisesti ja asianmukaisesti. Minun mielipide, että siinä tapauksessa ainoa järkevä tapa hoitaa on ympärivuorokautinen hoitopaikka. Ja vielä omassa kunnassa, missä läheisten on helppo vierailla ja olla mukana vanhuksen elämässä. Tämä sukupolvi on rakentanut meidän yhteiskunnan ja mielestäni jokainen vanhus on arvokkaan loppuvaiheen elämän arvoinen.
Teija Ylimäki
1. Lapuan etuja sinne mennään ajamaan, ennen kaikkea. Palvelut omassa kunnassa ovat välttämättömyys.
2. En usko, että keskittäminen lisää hyvinvointia. Siksi en ole keskittämisen kannalla.
3. Kyllä vanhuksille on oltava ympärivuorokautista hoitoa, vaikka se olisi kallista. He ovat jo työnsä tehneet ja elämänsä veroja maksaneet.
Keskusta
Pekka Hella
1.Sote-palvelut on saatava mahdollisimman lähellä koko hyvinvointialueella. Palveluverkko pitää säilyttää 1+7, mallin mukaisena niin, että Lapualla säilyy täydenpalvelun Sote-keskus, vuodeosastoineen.
2. Lähipalvelujen keskittämisellä ei saada säästöjä aikaan. Se on lisännyt jo nyt huomattavasti kustannuksia, kun palveluverkkoa supistetaan.ja mummo sekä papparalli kulkee koko hyvinvointialueella.
3. Vanhukset jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, pitää hoitaa ympärivuorokautisessa hoitolaitoksessa. Inhimillinen vanhuus ja hoito kuuluu jokaiselle ikä-ihmiselle. Kustannuksista riippumatta.
Sari Oja-Lipasti
1. 1+7 sotekeskusmalli. Ikäihmiset ja heidän läheisensä ansaitsevat parempaa kuin nyt. Omaishoitajien vapaat on turvattava. Kaikenikäisten mielenterveyspalvelut. Omalääkärimalli takaisin, hyödynnetään yhä enemmän moniammatillisia tiimejä ja suodaan siihen työaikaa, yksityisten ammatinharjoittajien asiantuntemus ja työ käyttöön. Ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin,terveyden ja turvallisuuden edistäminen on arvovalinta. Hyvinvoiva henkilöstö.
2.Keskittäminen lasketaan aina taloudellisesti ja vedotaan järkevämmäksi. Voisiko asioita tehdä toisin,niin että lähipalvelut säilyisivät.
3.Vanhuksille tulee olla erilaisia asumisvaihtoehtoja, tulee myös olla ympärivuorokautisia hoitopaikkoja, se on arvovalinta, kaikki maksaa jos aina mennään raha edellä. Niitä tulee olla nimenomaan omassa kunnassa tai korkeintaan naapurikunnassa, että omaisilla on mahdollista käydä heitä katsomassa. Minne katoaa ihmisen arvo vanhaksi ja sairaaksi tullessaan??
Hanna Peräaho
1. Haluan edistää sitä, että seiniin ei sijoiteta yhtään euroa ennen kuin ihmisten, erityisesti ikääntyneiden, palveluvaje on korjattu ja lähipalveluja on lähdetty kehittämään. E-P:n soteasemia tulee kehittää toimiviksi ja aktiivisiksi avun ja palvelujen paikaksi. Sote-asemia ei tule lakkauttaa ja jo hyvissä ajoin sommiteltu 1+7- malli tulee säilyttää. Virkamiesten toimintaa tulee tarkastella hallinnossa kriittisesti ja selvittää, miten rahoitukseen liittyvä vaje (potilasasiakirjat eivät ole olleet ajan tasalla, jolloin tuloja on jäänyt saamatta 20-60 miljoonaa euroa) on päässyt syntymään.
Esimiestyötä tai sen puutetta/vajetta tulee arvioida ja erilaiset konsulttityöt voidaan jättää ostamatta ja panostaa paikalliseen osaamiseen ja sen kehittämiseen.
2. Keskittäminen ei ole taloudellisesti järkevää. Samoista verovaroista maksetaan kyytikustannukset ja kuitenkin potilaille jää niistäkin lisäkustannuksia. Keskittäminen tarkoittaa sitä, että johonkin rakennetaan uusia tiloja ja lisätään resurssia. Tai sitten potilasta/asiakasta arvioidaan ja palvelu evätään. Toiminnasta puuttuu tällä hetkellä ennaltaehkäisevän työn arvostaminen ja moraalittomasti estetään perusterveydenhuollon palvelujen saamista.
Erikoissairaanhoito on järkevää keskittää, perusterveydenhuollon ja perussosiaalihuollon palvelut on taloudellisinta tarjota aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti lähellä ihmisiä. Perusterveydenhuollon ja perussosiaalihuollon palvelut ylläpitävät syrjäisempien seutujen elinvoimaa ja vetovoimaa työpaikkojen ja muiden tekijöiden johdosta. Ei ole kenenkään etu, että pienille paikkakunnille laitetaan lappu luukulle. Meillä on liuta niitä digitalisaation tuomia keinoja, joista puhutaan ja joilla saadaan vaikkapa lääkärin asiantuntemus ihan joka paikkaan E-P:n alueella.
3. Koko Suomessa on yhteensä 40 000 ikääntynyttä, jotka asuvat ympärivuorokautisen hoidon paikoissa. Kahden viimeisen vuoden aikana uusia työttömiä on syntynyt vähintään tuon saman 40 000. Olisin kansantaloudellisesti enemmän huolissani näistä työttömistä, joiden elämän sosiaalinen ja taloudellinen alamäki tuottaa potentiaalisesti aina vaan lisää kustannuksia yhteiskunnalle. Ikäihmisten hoiva ja hoito ei ole kansantaloudellisesti ongelma. Meillä on siihen varaa. Seuraavat 10-15 vuotta ovat kustannusintensiivisiä, mutta sen jälkeen ikääntyneiden määrä vähenee. On eettisesti ja moraalisesti kelvotonta toimintaa puhua ikäihmisistä tai heidän hoivatarpeistaan ongelmana. Kotihoitoon panostamisesta on puhuttu, mutta sielläkin on valtakunnan tasolla käyntimäärät vähentyneet 2-3 miljoonaa käyntiä/vuosi. Todellisuudessa tällä hetkellä on melkoinen määrä ikääntyneitä, jotka ovat jo nyt heitteillä. Tällainen kehityskulku on katkaistava. Sote-palvelut eivät voi olla olemassa taloudellisen tuloksen tekemistä varten.
Esa Rintala
1. 1+7-sotekeskusmalli, eli Lapualle asiallinen palvelutaso.
2. Tietty keskittäminen on tarpeen. Resurssit eivät mahdollista kaiken jatkumista ennallaan.
3. Vanhuksia tulee hoivata riittävällä tavalla, tarpeen vaatiessa ympärivuorokautisessa hoivassa. Olkoon vaan kallista.
Hannu Saarela
1. Aluetta tasa-arvoisesti kehitettävä, ei kaikkea voi Lapualta säästää. 1+7-mallin säilyminen. Päätösehdotukset ja esityslistat täytyy olla selkeät, harhautetaan päättäjiä epäselvillä ja liian pitkillä listoilla, myös kokousten kestoon on löydettävä ratkaisu.
2. En, on katsottava kokonaisuutta. Uusia tilojakin vasta sitten rakennettava, kun entisten tilojen elinkaari on loppu. Ei mummorallille, keskustan sloganissa on viisautta.
3. Lähellä kotikuntaa yhteisöllinen asuminen on yksi vaihtoehto vanhuksille, ei kuitenkaan sovellu kaikille.
Kotihoito ja omaishoitokin ovat vaihtoehtoja, mutta niin hoitajien kuin omaishoitajienkin jaksamiseen on panostetta nykyistä paremmin.
Kokoomus
Skypy Kuula
1. Tärkeimmät asiat hvan päätöksissä on sellaisia että ihmiset koko hvan alueella saisivat tarpeelliset palvelut kohtuullisen matkan päästä. Keskittäminen ei ole aina se oikea ratkaisu. Lapuan sote-keskuksesta pidetään kiinni ja taistellaan myös vuodeosaston pysyvyydestä. Päätöksiä ei pidä aina ajatella oman kunnan kannalta vaan koko hyvinvointialueen kantilta. Sitä en hyväksy, että karsitaan vain 2-4 kunnalta palveluita. Vaan jos joudutaan karsimaan palveluita niin tehdään se tasapuolisesti kaikilta leikkaamalla, eikä vain muutamasta kunnasta, kuten Lapua on ollut nyt sijaiskärsijänä monessakin asiassa.
2. Keskitän tiettyyn rajaan asti. Mutta ongelmana olen nähnyt nyt virkamiesten valmistelun ja niiden puutteet. Vastausta ja tarkkoja selvityksiä ei saa, vaikka olen kysynyt mitä tällä säästetään, miten paljon palveluiden tuottaminen uudella suunnitelmalla maksaa, kuinka palvelut järjestetään ja onko tehty minkäänlaisia vaikutusten arviointeja. Eli työsarkaa on.
3. Vanhuksille pitää taata oman kunna alueella hoitopaikka. Vanhuus pitää olla inhimillistä ja vanhuuden arvoista elämää loppuun asti. Ympärivuorokautinen hoito on kalliimpaa, mutta kilpailutuksella siitä voidaan saada kohtuuhintaista. Hyvinvointialueen kannattaisi käyttää yksityisiä toimijoita tähänkin, eikä yrittää kaikkea hoitaa itse.
Helena Lahtinen
1. Kuntalaisten sotepalveluiden saaminen ja tarvittaessa lähipalveluina 1+ 7 mallin mukaisesti. Lapsiperheille neuvolat lähipalveluina, kotipalvelu ja lastensuojelussa tuki varhaisvaiheessa perheille laitossijoitusten sijaan. Vammaiselle henkilölle subjektiivinen oikeus laajasti vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Vanhukselle arvokas ja inhimillinen vanhuus, riittävät resurssit omaishoitoon ja kotiin annettaviin palveluihin, tarvittaessa hoivaan ja asumispalveluihin, pelastustoimelle riittävät resurssit ja saumaton yhteistyö kuntien kanssa varautumisen ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Hyvinvointialueen hallinnon keventäminen, päätöksentekoon vaikuttavuutta ja avoimuutta.
2. En usko konsulttien tekemiin laskelmiin. Olen itse vuosikymmenten mittaan tehnyt sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana työtä vauvasta vaariin, terveydenhuollontarkastajana ja lisäksi vastannut yli kymmenen vuoden ajan perusturvajohtajana kahden eri kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Tuon kokemuksen perusteella tiedän, että ajoissa ja lähellä annettu hoito ja apu ovat tehokkainta, halvinta ja inhimillisintä kustannustenhallintaa. Samaa osoittavat valtakunnalliset tutkimustulokset, mutta keskittäminen vie aivan väärään suuntaan jopa vastoin alkuperäisiä soteuudistuksen tavoitteita, perustason vahvistamista ja nopeampaa hoitoon pääsyä.
3. Riittävä ja ajoissa annettu hoito ja apu kotiin myös illalla, viikonloppuisin ja öisin, pysyvät työntekijät ja omatiimit, kotikäynnit, omalääkäri ja maltilliset maksut sekä kunnon korvaus omaishoitajalle mahdollistavat kotona selviytymisen pitempään.
Valtuustoaloitteemme Ikäihmisten hyvinvointikeskuksesta – jossa myös digineuvontaa sekä hyvinvointialueen seniorineuvola – mahdollistaisi monen ikääntyneen varhaisen avun ja hoidon saannin aiemmin. Vaikuttamistoimielimet (vanhus- ja vammaisneuvostot) pitää ottaa oikeasti mukaan ikäystävällisen kaupunkisuunnittelun, palveluiden, turvallisen ja esteettömän asumisen kehittämiseen. Ja jos kotona oleminen ei enää onnistu, on jokaisen päästävä omassa kunnassa ympärivuorokautisesti tuettuun asumiseen, jossa ruokailu, ulkoilu, hygienia ja inhimillinen yhdessäolo mahdollistetaan ja resursoidaan riittävästi.
Kai Pöntinen
Olen tehnyt ja teen jatkossakin aktiivista työtä, että koko maakunnan alueella saadaan tasaveroiset palvelut nk 1+7-sotekeskuksen mallilla (Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki). Suunnitellut vuodeosastoleikkaukset Ilmajoella ja Lapualla eivät minulle käy.
2. Erityisosaamista vaativaa ja harvemmin tarvittavaa palvelua voidaan keskittää maakunnasta Seinäjoelle ja Seinäjoelta Tampereelle. Perustason palveluitten saatavuus oli koko Sote-pelauudistuksen tärkein tavoite ja se ei tule keskittämällä. En kannata keskittämistä.
3. Seniorikansalaisista valtaosa haluaa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista ja siksi heitä kannattaa tukea kotiin päin monin eri tavoin. Kun kotona asuminen ei enää onnistu, tulee tarjota nk. yhteisöllistä asumista (esim Saarenpääkoti), jossa palvelutaso on matala mutta apua on saatavissa. Mutta ilman ympärivuorokautista palveluasumista/tehostettua palveluasumista (esim. Hopearinne, Jokilintu, Myllytupa) ei pärjätä, sitä tarvitaan lisää.
Susanna Suokko
1. Hoitopolkujen sujuvuuteen, ennaltaehkäisyyn ja etenkin nuorten pahoinvoinnin lisääntymisen ehkäisemiseen. Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeasti, jottei ongelmat syvene.
2. Nykyisistä sotekeskuksista tulee pitää kiinni. En näe kestäväksi ratkaisuksi vuodeosastojen kiinni laittamista, sillä niiden kuormitus on nykyisellään korkea. Niiden kiinni laittaminen lisää päivystyksen, ensihoidon ja keskussairaalan osastojen kuormitusta ja kuluja. Lisäksi kiirevastaanoton supistaminen lisää keskussairaalan päivystyksen kuormitusta. Täten en millään voi uskoa, että näiden palveluiden keskittäminen olisi halvempaa, sillä supistamisesta aiheutuvat kulut ovat varmasti suuremmat kuin palveluiden ylläpitokustannukset.
3. Jokaiselle ikäihmiselle tulee taata hänen tarpeeseensa vastaava palvelu. Kaikkia ei voi hoitaa kotona, vaikka sinne tuotettavien palveluiden määrä lisättäisiin maksimiin. Ikäihmisten palvelupaikkojen määrän tulisi vastata sen hetkistä tarvetta.
Perussuomalaiset
Riitta Kangasluoma
1. Tärkein asia on ehdottomasti se, ettei keskittämistä lisätä enää yhtään enempää. 1+7-mallin on pysyttävä ja katseet tulee kääntää perustason vahvistamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Palvelut tulee saada läheltä jatkossakin.
Mielenterveyspalvelut tulee olla paremmin saatavilla joka ikäluokalle.
Ikäihmisten palvelut tulee saada kuntoon.
2. Varmasti jokainen joutuu jotain kompromisseja hyväksyä, mutta näissä tulee olla huomioituna koko hyvinvointialue ja koko alueen tasapuolinen kohtelu. Ei pidä sulkea toimivia lähipalveluja ja samaan aikaan rakentaa uusia seiniä.
3. Hyvinvointialueella on järjestämisvastuu. Ei voida olettaa, että läheiset pystyvät ottamaan kokonaisvastuuta ikäihmisen hoivasta. Ikäihmisten palvelukokonaisuus pitää saada vastaamaan tarpeeseen, joka on voimakkaasti kasvava vielä monen monta vuotta.
Ami Kimanen
1. Haluan vaikuttaa siihen, että ulkomaiset hoitajat ovat todella tarpeeksi päteviä ja kielitaitoisia hoitotyöhön. Näinhän se ei ole nyt ollut Superin 2024 tehdyn tutkimuksenkin mukaan. Suomalainen hoitaja ansaitsee kunnianpalautuksen. Toinen tärkeä teema minulle on, että hyvinvointialueella luotaisiin tehokkaita kannustimia ihmisille hoitaa omaa terveyttään. Siinä säästää ison siivun, jos ihmiset ennaltaehkäisisivät sairauksia enemmän elintapamuutoksilla. Se on myös yksilön kannalta parempi.
2. Asioita pitää tarkastella kokonaisuutena. Ainakin viimeaikaiset keskittämispäätökset nostavat kulmakarvoja, sillä ne eivät vaikuttaisi olevan hyviä eivätkä taloudellisiakaan ratkaisuja, vaikka pelkkinä lukuina tarkasteltuna ne jotain lyhyellä aikavälillä säästäisivätkin.
3. Toivoisin, että perheet ottaisivat enemmän vastuuta ikääntyvistä läheisistään. Suurimmalle osalle oman yhteisön ja läheisen läsnäolo on korvaamatonta. Viranomainen ei voi olla paras omainen. Perheettömille ja vaikeassa asemassa oleville olisi kuitenkin tärkeää, että järjestyisi tarvittavat palvelut.
Mikko Martikkala
1. Pelastustoimi, vanhustenhoito ja terveydenhuolto.
2. Näen palveluiden jakamisen eri paikkakuntien kesken järkevämpänä kuin keskittämisen. Kuitenkin sellaisten palveluiden, jotka koskevat suurta osaa väestöstä, tulisi säilyttää paikkakunnalla. Esimerkiksi perusterveydenhuoltopalvelut.
3. Vaikka ympärivuorokautinen hoito on kallista, on sitä tarjottava sitä tarvitseville. Kotihoito ei ole aina vaihtoehto. Lisäksi kotihoidostakin tulee suuria kustannuksia, koska hoitajat eivät ehdi hoitaa montaa asiakasta, kun suurinosa työajasta menee siirtymisiin ja hoitajille maksetaan kilometrikorvauksia. Hoito voisi olla paljon tehokkaampaa, kun vanhukset asuisivat hoitoyksikössä, jossa on koko ajan hoitohenkilökunta paikalla. Muiden asukkaiden seura vaikuttaa positiivisesti myös vanhuksiin, ja yksinäisyys vähenee. Toisaalta myös hoitajat eivät koe samanlaista kuormitusta kuin kotihoidossa, kun lähettyvillä on jatkuvasti muitakin hoitajia, joiden kanssa jakaa työ ja vastuu. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että myös lähimmäisillä täytyy olla vastuuta omaisistaan. Vastuu ei voi olla yksin yhteiskunnalla.
Markku Mäenpää
1. Pelastustoimi, vanhustenhoito ja terveydenhuolto.
2. Näen palveluiden jakamisen eri paikkakuntien kesken järkevämpänä kuin keskittämisen. Kuitenkin sellaisten palveluiden, jotka koskevat suurta osaa väestöstä, tulisi säilyttää paikkakunnalla. Esimerkiksi perusterveydenhuoltopalvelut.
3. Vaikka ympärivuorokautinen hoito on kallista, on sitä tarjottava sitä tarvitseville. Kotihoito ei ole aina vaihtoehto. Lisäksi kotihoidostakin tulee suuria kustannuksia, koska hoitajat eivät ehdi hoitaa montaa asiakasta, kun suurinosa työajasta menee siirtymisiin ja hoitajille maksetaan kilometrikorvauksia. Hoito voisi olla paljon tehokkaampaa, kun vanhukset asuisivat hoitoyksikössä, jossa on koko ajan hoitohenkilökunta paikalla. Muiden asukkaiden seura vaikuttaa positiivisesti myös vanhuksiin, ja yksinäisyys vähenee. Toisaalta myös hoitajat eivät koe samanlaista kuormitusta kuin kotihoidossa, kun lähettyvillä on jatkuvasti muitakin hoitajia, joiden kanssa jakaa työ ja vastuu. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että myös lähimmäisillä täytyy olla vastuuta omaisistaan. Vastuu ei voi olla yksin yhteiskunnalla.
Sini Syrjälä
1. Tärkeintä on lähipalvelujen pysyminen
2.En lähde luopumaan lähipalveluista keskittämisen edullisuuden vuoksi.
3.Jokainen meistä on ansainnut arvokkaan vanhuuden vaikka ympäri vuorokautinen hoito on kallista
Marcus Toppari
1. Mielenterveysongelmat ja ylipainoisuus ovat Etelä-Pohjanmaalla väestötason ongelmia, joihin tulisi löytää ratkaisuja myös hyvinvointialueen päässä. Kielitaidottomat ulkomaalaiset taas eivät ratkaise hoitaja- tai lääkäripulaamme, vaan aiheuttavat uudenlaisia ongelmia yksiköissä. Olen siis sitä mieltä, että kielitaitovaatimukset on saatettava korkeammalle tasolle ja myös ammattisanaston osaamista on testattava ennen töihin ottamista.
Viimeisimpänä teemana on se, että 1+7-mallista eli seitsemän sotekeskuksen ja yhden keskussairaalan mallista on pidettävä kiinni säästöpaineista huolimatta. Näin jokaisella Etelä-Pohjanmaan seutukunnalla säilyisi vähintään yksi sotekeskus, eikä kenenkään matkat niihin kävisi kohtuuttomiksi.
2. Tämä riippuu aivan siitä, mitä palveluita ollaan keskittämässä ja minkälaiset säästöt siitä mahdollisesti olisi saavutettavissa. Aika mustavalkoinen kysymyksenasettelu, johon tuskin voi antaa yksiselitteistä vastausta. Lienee kuitenkin rehellistä todeta, että jo pelkästään säästöpaineiden vuoksi helppoja vaalilupauksia aivan kaiken säilyttämisestä ja samaan aikaan kaikkeen panostamisesta ei kannata ostaa. Aluevaltuutetut kun eivät päätä hyvinvointialueensa rahoituksesta.
3. Toivottavasti mahdollisimman monella olisi mahdollisuus hoitaa vanhuksia ja sairaita läheisiään kotona perheen keskuudessa. Paljon parempi vanhuksen on olla läheistensä seurassa ja tutussa ympäristössä elämänsä ehtoopuoli, kuin laitoksessa. Ymmärrän toki, ettei se ole kaikille mahdollista esimerkiksi taloudellisten haasteiden vuoksi, mutta tukea pitäisi nykyisestä parantaa, jotta se olisi mahdollista yhä useammalle.
Demarit
Tiina Kujanpää
1. Nuorten ja ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut.
2. Haluan säilyttää kaikille lähipalvelut. Jos lähipalvelut esim. terveyskeskus siirtyy kauemmas, tulee siitä lopulta myös kustannuksia, sillä sinne täytyy ihmisten myös päästä menemään ja tuleeko kustannuksia myös siitä, että ihminen liian kauan pitkittää terveydenhuoltoon menoa matkan takia, jonka seurauksena terveydellinen tila onkin jo mennyt huonommaksi ja tarvitaan enemmän hoitoa. Myös mahdollisesti työpaikkoja menee kunnasta, lähipalvelujen keskittämisen myötä.
3. Mikäli ikäihmisen oma toive on olla kotona ja hän on siihen kykenevä, täytyy meidän huolehtia palvelut kotiin, mutta mikäli näin ei ole täytyy saada hänelle sopiva hoitopaikka, vaikka se olisikin kallis. Ikäihmiset ovat huolehtineet meistä ja nyt on meidän vuoromme huolehtia heistä.
Kim Lindström
1. Kaksi tärkeää asiaa, asianmukainen noito vanhuksille ja nuorten pääsy nopeasti milenterveyshoitoon.
2. Hyvinvointialueita perustettaessa on sovittu tietystä mallista, en näe että kaikkia toimintoja voidaan pitää joka kunnassa kivijalkatoimintoina, mielestäni vaativaa erikoissairaanhoitoa tulisi keskittää.
3. Hoivakodeissa henkilöstömitoitusta ei saa pienentää, jokainen vanhus yhteisöllisessä asumisessa tarvitsee henkilökohtaisempaa hoitoa. Vanhusten tulee myös nopeammin päästä oikean hoivan piiriin. Omais- ja läheishoitajien asemaa tulee tukea riittävin resurssein ja palveluin. Tuetaan iäkkäitä vanhempiaan hoitavia verotuilla ja henkilöstöeduilla.
Petri Myllykoski
1. Hyvinvointi kaikille. Lääkäriin ei tarvitse jonottaa 14:ää vuorokautta kauempaa.
2. Jos lähipalvelut heikkenevät liikaa, voivat asukkaat joutua matkustamaan pitkiä matkoja, mikä voi aiheuttaa käytännön ongelmia, erityisesti iäkkäämmille tai liikuntarajoitteisille ihmisille. Olisi löydettävä ratkaisuja, ettei lähipalvelut jää liian vähäisiksi.
3. Jokaiselle vanhukselle sopiva hoivaratkaisu riippuu hänen terveydentilastaan, toiveistaan ja perhetilanteestaan. On tärkeää kehittää joustavia ja monipuolisia vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat vanhusten hoitamisen heidän tarpeidensa mukaan, mutta myös kustannustehokkaasti.
Liike Nyt
Jari Mäkinen
1. Ihmisten hyvinvointi ja palvelujen saatavuus.
2. Nyt pitäisi se Seinäjoki unohtaa ja ottaa järki käteen. Aivan hullua on laittaa toimivia yksiköitä kiinni maakunnassa ja sitten rakentaa lisää seiniä seinäjoelle, johon sitten pitää parkkimaksuja mennä makselemaan. Puhumattakaan siitä, että hoitohenkilökunnan ja muiden työntekijöiden pitää sitten ajella sinne Seinäjoelle kans. Turha taksi- ym- ralli on kansantaloudellisesti ajateltuna törsäämistä inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.
3. Vanhukset pitäisi hoitaa mahdollisimman lähellä omaisia. (Oma vaimo on tällä hetkellä Seinäjoella hoidossa eikä kyllä ihan joka päivä tuu lähdettyä sinne asti). Hoito kuitenkin maksaa suurin piirtein saman tai voi tulla jopa halvemmaksi maakunnan pienemmissä toimivissa yksiköissä, jos ja kun keskittäminen vaatii lisärakentamista. Hoitajien ja lääkäreiden palkat taitaa olla samat ympäryskunnissa ja Seinäjoella?
Merja Phoenix
1. Potilaan pompottelun on loputtava. Itse olen vuosittain jopa 190 vastaanottoa käynyt läpi, koska minua ei uskota eikä yhteistyötä tehdä. Häiriökysyntä on hyvinvointialueen aiheuttama yksi suurimmista ongelmista!
2. Tässä ei ole mitään taloudellista järkeä. Vähentämällä häiriökysyntää saadaan arviolta puolen miljardin säästöt, joista 50 miljoonaa voidaan säästää ja loput laittaa ennaltaehkäisevään työhön ja perheiden palveluihin.
3. Niin kuin sanoin, rahaa on. Vanhukset voidaan hoitaa arvokkaasti ja ilman säästöpaineita!
Vasemmisto
Jari Berg
1. Lähipalveluiden turvaaminen ja kehittäminen siten, että ne ovat saavutettavia myös pienemmillä paikkakunnilla.
Paljonko rahaa vuotaa yksityiselle puolelle ja miksi? Tämä on tärkeä nostaa esille. Miksi yksityistä puolta rahoitetaan, onko jollain oma lehmä ojassa? Aion kyseenalaistaa, mitä helvettiä tässä matkan varrella on tapahtunut, koska tämäkin on itse luotu ongelma. Luotu ongelma yleensä pystytään korjaamaan, jos siihen löytyy tilaa ja tahtoa.
Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Voidaanko yrityksissä pidentää omailmoituksella poissaolemista, jolla vähennetään terveyshuollon kuormitusta? Voidaanko omaishoitoa parantaa ja tukea? Tämä vähentäisi myös kuormitusta. Tosin tästä on yksi hyvä esimerkki mikä sotii tätä kaikkea vastaan. Suomen hallitukselta äly ja väläys laittaa vetämään laki, jonka mukaan sairaussakko eli ensimmäinen sairaslomapäivä palkattomaksi. Tämä vesittää omailmoituksen, jolla on kevennetty terveyspalveluiden ruuhkautumista. Tämä todennäköisesti myös ruuhkauttaa entisestään terveyshuoltoa, koska porukka hakee heti viiden päivän sairasloman, jotta saa koko viikolta palkan.
Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen ja rekrytointiongelmien ratkaiseminen, jotta palveluiden laatu ei kärsi resurssipulasta.
2. Keskittäminen voi tuoda säästöjä, mutta se ei saa tapahtua asukkaiden palveluiden saavutettavuuden kustannuksella. Palveluja tulee tarkastella tapauskohtaisesti, jos asia ei ole akuutti, niin aikaa voidaan siirtää.
Perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevien palveluiden tulee olla lähellä ihmisiä. Pystytäänkö tarjota paremmin ennaltaehkäiseviä hoitoja? Onko tätä ajatusta katsottu loppuun asti? Potilas tulee vastaanotolle niin katsottaisiin siinä vaiheessa, pystytäänkö tällä yhdellä tapaamisella ennakoida tulevaa jollain tapaa niin, että tulevia käyntikertoja onnistuttaisiin vähentämään.
Pystytäänkö tarjota apua jollain muulla tapaa kuin vastaanottoapuna? Liikkuva terveyspalveluauto, joka hoitaa kotona pienempiä ja helpompia keikkoja. En tarkoita ambulanssia vaan oma terveyspalveluauto. Yhtenä ideana.
3. Omaishoitoa on tuettava paremmin. Itse toimin oman äitini omaishoitajana veljeni kanssa. Tämä oli äidin toive, että saa asua omassa kodissa niin kauan kuin mahdollista. Kodista päin äiti siirtyi muutamaksi viikon saattohoitoon. Tämä oli tie mitä kuljettiin. Kaikilla vanhuksilla ei ole tätä vaihtoehtoa. Heille pitää olla mahdollisuus saada se paras mahdollinen hoito. Nämä vanhukset ovat kuitenkin omasta tehdystä työstään maksaneet verot, joilla on nämä terveys- ja hoivapalvelut rahoitettu. Ei ole heidän vikansa, että jotkut näppärät ovat tämän kriisin aiheuttaneet.
Omaishoitoon täysi tuki, näin saadaan kuormitusta laskettua. Pystytäänkö kotihoitopalveluihin panostamaan niin, että se on myös laadukasta? On myös otettava huomioon kehittyvänt teknologian tarjoamat mahdollisuudet.
Noora Nyrhilä
1. Lasten ja nuorten palvelut sekä ennaltaehkäisevä kansanterveystyö. Tämä on arvokysymys mutta uskon sen olevan myös taloudellisesti viisasta pitkällä tähtäimellä. Haluaisin myös parempaa tukea omaishoitajille ja vanhuksillemme enemmän turvaa.
2. Lähipalveluiden eteen kannattaa taistella. Ne ovat matalan kynnyksen palveluita ja juuri sitä ennaltaehkäisyä myös, jota haluan edistää. Mutta, jos voidaan turvata aidosti palveluiden parempi laatu ja saatavuus keskittämällä, tulee sitä harkita koko alueen yhteistä etua arvioiden.
3. Omaishoitoa tulisi tukea enemmän. Omaishoitajat tekevät hoivatyötä usein oman työnsä ohella tai ehkä itsekin ikääntyneenä, eläkkeellä. Mistään muualta emme saa ostettua yhtä edullista hoivaa. Ei rikota omaishoitajia. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaishoitajia ja siksi on tärkeää, että myös ympärivuorokautisia hoivapaikkoja on tarjolla.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?