Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

La­pu­a­lais­ten kou­lu­lais­ten ui­ma­tai­to on ajan­koh­tai­nen asia. Sitä se on ol­lut ai­na mut­ta eten­kin ke­säl­lä ikä­vien huk­ku­mis­ta­pauk­sen myö­tä asia on tul­lut taas en­tis­tä tär­ke­äm­mäk­si. Lii­kun­ta- ja nuo­ri­so­toi­men pääl­lik­kö Niko Sa­vi­nai­nen to­te­aa, et­tä ke­sän huk­ku­mis­ta­pauk­set, ei on­nek­si La­pu­al­la, ovat saa­neet La­pu­al­la­kin ui­ma­tai­don ja ui­ma­kou­lu­jen pa­ris­sa työs­ken­te­le­vien poh­ti­maan ti­lan­net­ta.

– Ui­ma­tai­to on meil­lä La­pu­al­la mo­ni­ta­hoi­nen ko­ko­nai­suus, kos­ka sii­hen osal­lis­tuu usei­ta toi­mi­joi­ta. Käy­tän­nös­sä sitä jär­jes­tä­vät lii­kun­ta­toi­mi, pe­ru­so­pe­tus, var­hais­kas­va­tus ja Vir­ki­än seu­ra­toi­min­ta yh­des­sä ja erik­seen.

Sa­vi­nai­nen on tut­ki­nut ti­las­to­ja ja to­te­aa, et­tä val­ta­kun­nal­lis­ten ti­las­to­jen mu­kaan ui­ma­tai­to on Suo­mes­sa ylei­ses­ti hei­ken­ty­nyt, ei­vät­kä ih­mi­set vält­tä­mät­tä tun­nis­ta ve­si­tur­val­li­suu­den ris­ke­jä kan­sa­lais­tai­to­na niin hy­vin kuin pi­täi­si.

– Tämä nä­kyy va­li­tet­ta­vas­ti osin myös huk­ku­mis­ti­las­tois­sa, ja ke­sän ta­pah­tu­mat ovat jat­ku­moa ai­em­pien vuo­sien ke­hi­tyk­sel­le.

La­pu­al­la on kau­pun­gin toi­mes­ta poh­dit­tu eri­lai­sia kei­no­ja ti­lan­teen pa­ran­ta­mi­sek­si. Sa­vi­nai­nen ker­too, et­tä esi­mer­kik­si pöy­däl­lä on Har­ras­ta­mi­sen Suo­men mal­lin uin­ti­har­ras­tuk­set ja kes­ki­te­tym­pi ui­ma­o­pe­tus pe­ru­so­pe­tuk­ses­sa. Haas­tee­na on luon­nol­li­ses­ti niuk­ka kun­ta­ta­lous. Sa­vi­nai­sen te­rot­taa, et­tä pel­kät kou­lun uin­ti­tun­nit ja kun­nan tar­jo­a­mat ui­ma­kou­lut ei­vät rii­tä. Ko­ti­ta­louk­sil­la on iso roo­li ja vas­tuu sekä val­von­nas­sa et­tä ui­ma­o­pe­tuk­ses­sa.

– Ui­mas­sa oli­si syy­tä käy­dä sään­nöl­li­ses­ti, jot­ta ui­ma­tai­dol­la on ai­to mah­dol­li­suus ke­hit­tyä ja säi­lyä. Se, mitä kou­lus­sa opi­taan, tar­vit­see jat­ku­vaa har­joit­te­lua.

Hän ha­lu­aa muis­tut­taa myös van­hem­pien vas­tuus­ta.

– Ui­ma­hal­lis­sa ja ui­ma­ran­noil­la nä­kyy va­li­tet­ta­vas­ti myös van­hem­pien oma­val­von­nan puu­te. Pie­ni osa van­hem­mis­ta jät­tää omia lap­si­aan val­vo­mat­ta, taus­tal­la ken­ties aja­tus omas­ta ren­tou­tu­mi­ses­ta tai vää­rä ole­tus sii­tä, et­tä kyl­lä joku muu lap­sia val­voo. On tär­ke­ää ym­mär­tää, et­tä esi­mer­kik­si uin­nin­val­vo­ja ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen lap­sen­vah­ti, vaan vas­taa laa­jem­min tur­val­li­suu­des­ta ja toi­min­nan su­ju­vuu­des­ta al­las­ti­lois­sa. Sik­si ei kan­na­ta pa­has­tua, jos ui­ma­hal­lin hen­ki­lö­kun­ta huo­maut­taa asi­as­ta. Ta­voit­tee­na on, et­tä kai­kil­la on ui­ma­hal­lis­sa tur­val­li­nen ja mu­ka­va olo.

Lii­kun­ta­toi­men jär­jes­tä­mien tou­ko-ke­sä­kuun ui­ma­kou­luis­sa käy­nei­den mää­rät ovat es­ka­rei­den osal­ta 180 op­pi­las­ta, ke­sä­ui­ma­kou­luis­sa 250 op­pi­las­ta. Ala­kou­lu­jen uin­ti­ker­ta­mää­rät vaih­te­le­vat lu­ku­vuo­den ai­ka­na kou­luit­tain. Ope­tus­pääl­lik­kö Ca­ri­ta Jus­sin­mä­ki ker­too, et­tä vä­him­mil­lään vii­me lu­ku­vuon­na uin­tia jär­jes­tet­tiin ala­kou­lu­jen op­pi­lail­le nel­jä ker­taa ja enim­mil­lään kuu­si ker­taa.

Pa­nos­tus­ta uin­nin ope­tuk­sen te­hos­ta­mi­seen on myös suun­ni­tel­tu. Mah­dol­li­ses­ti muu­ta­man kun­nan yh­tei­se­nä sys­tee­mi­nä.

– Uin­ni­no­pe­tus­ta on suun­ni­tel­tu jär­jes­tet­tä­väk­si ui­ma­o­pet­ta­jan joh­dol­la omas­sa ui­ma­hal­lis­sa, to­te­aa Jus­sin­mä­ki ja jat­kaa, et­tä ky­sees­sä on ta­lou­sar­vi­oa­sia, mut­ta jos päät­tä­jil­tä tu­lee myön­tei­nen pää­tös, niin ta­voit­tee­na on aloit­taa toi­min­ta ke­vät­lu­ku­kau­del­la 2026.

Kou­lu­jen yh­tei­ses­tä ui­ma­o­pet­ta­jas­ta in­nos­tuu myös Ri­ta­vuo­ren kou­lun opet­ta­ja Mai­ju Suok­ko.

– On oi­kein hyvä, jos saam­me uin­ti­tun­neil­le uin­ni­no­pet­ta­jan. Luo­ka­no­pet­ta­ja­na iso ai­ka me­nee sii­hen, et­tä las­kee päi­tä al­taas­sa, eten­kin jos on iso ryh­mä. Var­si­nai­nen uin­ni­no­pet­ta­ja pys­tyi­si sit­ten enem­män kes­kit­ty­mään var­si­nai­seen opet­ta­mi­seen.

Pa­nos­tus ui­ma­o­pe­tuk­seen on eh­dot­to­mas­ti hyvä idea Suo­kon mie­les­tä sii­tä­kin syys­tä, et­tä hän on huo­man­nut opet­ta­ja­na kou­lu­lais­ten ui­ma­tai­dos­sa huo­non­nuk­sen.

– En­nen oli 1-2 -luok­ka­lai­sis­sa muu­ta­ma, joka ei osan­nut ui­da tai tai­to on heik­ko. Nyt sel­lai­sia on vie­lä 5-6 -luok­ka­lai­sis­sa­kin. Iso osa ajas­ta me­nee ihan pe­ru­sa­si­oi­den opet­ta­mi­seen, ei­kä tek­niik­kaan enää eh­di­tä pe­reh­tyä juu­ri­kaan. Et­tä voi sa­noa, et­tä olen huo­lis­sa­ni kou­lu­lais­ten ui­ma­tai­dos­ta ja ke­ho­tan per­hei­tä käy­mään omal­la ajal­la ui­mas­sa.