Min­na Vai­ni­on­pää
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Nyt voi jo sa­noa ää­neen, tal­vi on se­lä­tet­ty. Vaik­ka ai­van äs­ket­täin­kin vie­lä rän­tää ja ra­kei­ta on ro­pis­sut nis­kaan poh­jois­tuu­len saat­te­le­ma­na. Ke­sän tie­tää ole­van sil­ti lä­hel­lä, kun ke­vä­tau­rin­ko läm­mit­tää La­pu­an­jo­en ran­to­ja ja kir­sik­ka­puis­ton puut ovat puh­jen­neet kuk­kaan.

Kesä he­rät­tää La­pu­an ta­pah­tu­mi­neen ja ke­rää ih­mi­siä yh­teen. Tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na vir­kis­ty­mi­nen nä­kyy konk­reet­ti­ses­ti, kun La­pua kuk­kii Jo­ki­laak­son mat­kai­lu­puu­tar­has­sa. Ta­pah­tu­ma tuo kai­va­tus­ti tä­hän vuo­de­nai­kaan vä­re­jä, tuok­su­ja, ma­ku­ja ja ih­mis­ten koh­taa­mi­sia. Vii­kon ku­lut­tua Ri­ta­mä­en la­val­la ote­taan ke­sää vas­taan Ri­ta­fes­tin tah­tiin. Näin La­pu­an ta­pah­tu­ma­ke­sä voi­daan ju­lis­taa ava­tuk­si.

Mi­kään ta­pah­tu­ma ei kui­ten­kaan syn­ny it­ses­tään. Jo­kai­sen oh­jel­ma­nu­me­ron, mak­ka­rag­ril­lin, kah­vi­pan­nun ja la­va­ra­ken­teen ta­ka­na on ih­mi­nen. Useim­mi­ten va­paa­eh­toi­nen, yh­dis­ty­sak­tii­vi, jouk­ku­e­pe­laa­ja, huol­ta­ja, joka an­taa omaa ai­kaan­sa, et­tä ta­pah­tu­ma to­teu­tuu. Il­man ak­tii­vi­sia toi­mi­joi­ta ei oli­si ta­pah­tu­mia, ei­kä il­man ta­pah­tu­mia oli­si sitä ke­säis­tä La­pu­aa, jos­ta me kaik­ki voim­me naut­tia.

Ta­pah­tu­mat ei­vät ole vain pelk­kää viih­det­tä. Ne ovat jo­tain pal­jon suu­rem­paa. Ne ovat pei­le­jä paik­ka­kun­nan vi­rey­des­tä, yh­teen hii­leen pu­hal­ta­mi­ses­ta tai ruu­su­sen un­ta nuk­ku­vas­ta lä­hi­ös­tä. Meil­lä on­nek­si kuk­ki­vat enem­män ruu­sut, ei­vät­kä ih­mi­set nuku.

Eh­kä jol­lain mie­les­sä itää uu­si­a­kin suun­ni­tel­mia mei­dän kaik­kien yh­tei­sek­si ilok­si. Pie­ni­kin idea voi sy­tyt­tää ki­pi­nän. Meil­lä on La­pu­al­la pal­jon lois­ta­via puit­tei­ta. Ei­kä sen ai­na tar­vit­se ol­la suur­ta ja mah­ta­vaa. Mi­ten oli­si yö­kon­sert­ti Pau­kun alu­eel­la, il­lal­li­nen Jo­ki­laak­son puu­tar­has­sa tai Ko­so­lan ta­lon jo­ki­ran­ta­mai­se­mas­sa pai­kal­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta, tas­ku­lamp­pu­kä­ve­ly Simp­si­ön po­luil­la, ul­koil­ma­e­lo­ku­via au­rin­gon­las­kus­sa.

Ta­pah­tu­mat ei­vät syn­ny il­man te­ki­jöi­tä. Uu­det ide­at voi­vat ver­soa ta­pah­tu­mik­si, kun joku tart­tuu toi­meen. On­nek­si te­ki­jöi­tä löy­tyy, ih­mi­siä, jot­ka tart­tu­vat toi­meen sy­dä­mel­lä ja in­nol­la.