Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu

@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Poh­jan­maan va­lo­ku­va­kes­kuk­sen näyt­te­lys­sä Hel­men­pu­no­ja pää­see tu­tus­tu­maan per­si­a­lai­seen kult­tuu­riin va­lo­ku­vaa­ja Mari Hok­ka­sen ku­vien myö­tä. Hok­ka­nen on Hel­sin­gis­sä asu­va ja työs­ken­te­le­vä kuva- ja va­lo­ku­va­tai­tei­li­ja, jon­ka te­ok­set kä­sit­te­le­vät ih­mi­sen suh­det­ta luon­toon, yh­teis­kun­taan tai toi­siin ih­mi­siin. Täs­sä ni­me­no­mai­ses­sa näyt­te­lys­sä La­pu­al­la hän on ku­van­nut ja sa­mal­la pää­äs­syt su­kel­ta­maan hie­man sy­vem­mäl­le hä­nel­le uu­teen kult­tuu­riin Ira­nis­sa vuo­sien 2016-2019 ai­ka­na.

– Ku­va­sin näyt­te­lyn ku­vat eri puo­lil­la Ira­nia. Työs­ken­te­lin yh­des­sä ta­paa­mie­ni ih­mis­ten kans­sa ja la­vas­tin ku­via tai­tei­li­ja­re­si­dens­sien ti­loi­hin, ih­mis­ten ko­tei­hin, sa­tun­nai­siin ma­ja­ta­loi­hin ja mai­se­miin, jois­sa vie­rai­lin. Ru­nous on mer­kit­tä­vä tai­tee­na­la Ira­nis­sa sekä his­to­ri­al­li­ses­ti et­tä ny­ky­päi­vä­nä. Se muo­dos­taa kult­tuu­rin sel­kä­ran­gan ja on kir­jal­li­suu­den li­säk­si läs­nä mu­sii­kis­sa, te­at­te­ris­sa, elo­ku­vis­sa ja ka­duil­la. Näyt­te­lyn ni­mel­lä, Hel­men­pu­no­ja, viit­taan ru­noi­li­jaan, sil­lä ru­no­jen sä­kei­tä ver­ra­taan is­la­mi­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa ylei­ses­ti hel­meen ja ko­ko­pit­kää ru­noa hel­mi­nau­haan, Hok­ka­nen sel­ven­tää.

Ru­nou­den vi­su­a­li­soin­ti oli va­lo­ku­vaa­ja­na Hok­ka­sen tapa tu­tus­tua vie­raa­seen kult­tuu­riin ja teh­dä sitä nä­ky­väk­si myös ylei­söl­le.

– En esi­tä ob­jek­tii­vis­ta ku­vaa per­si­a­lai­ses­ta ru­nou­des­ta, vaan ku­val­li­sia tut­ki­muk­sia ja tul­kin­to­ja sii­tä.

Sar­jan ku­via voi kat­soa kuin vi­su­aa­lis­ta ru­noa tai paik­ka­koh­tai­sia esi­tyk­siä, joi­den kon­teks­ti­na toi­mii Per­si­a­lai­sen klas­si­sen ru­no­pe­rin­teen sym­bo­liik­ka, mo­der­nin ru­nou­den tee­mat ja ru­noi­li­joi­den elä­män­ker­rat. Sa­mal­la sar­ja on ku­vaa­jan ku­val­li­nen mat­ka­kir­ja.

Ku­vien esi­tyk­sis­tä voi löy­tää klas­si­sen ru­nou­den sym­bo­lei­ta ja ta­ri­noi­den yk­si­tyis­koh­tia, mut­ta nii­tä voi kat­soa myös il­man ai­em­paa tie­toa ai­hees­ta. Va­lo­ku­vis­sa ja myös esil­lä ole­vis­sa vi­de­ois­sa yh­dis­tyy kir­jal­li­sia ja ku­val­li­sia ele­ment­te­jä, jot­ka aset­tu­vat kah­den kult­tuu­rin vä­li­maas­toon. Ne au­ke­a­vat kat­so­jal­le eri ta­voin kult­tuu­ri­taus­tas­ta riip­pu­en. Osaa ku­vis­ta hän on muo­kan­nut ku­vap­rint­te­jä leik­kaa­mal­la ja uu­del­leen som­mit­te­le­mal­la.

Va­lo­ku­vien li­säk­si näyt­te­lys­sä on esil­lä vii­si vi­de­o­te­os­ta. Te­os­ten ru­not on kään­tä­nyt suo­mek­si pro­fes­so­ri Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la (1963-2023), jon­ka mit­ta­va elä­män­työ kä­sit­tää usei­den per­si­a­lais­ten klas­sik­ko­te­os­ten kään­nök­set suo­mek­si. Näyt­te­ly on esil­lä 11.1. saak­ka.