Kau­pun­gin­kir­jas­ton tau­ko­ti­las­sa is­tuu tu­si­na mies­tä laa­jan pöy­dän ää­res­sä. Il­mas­sa tuok­suu kah­vi ja kes­ki-ikä on seit­se­mis­sä­kym­me­nis­sä.

Ti­lan­ne näyt­tää muu­ten nor­maa­lil­ta ka­ve­ri­po­ru­kan ko­koon­tu­mi­sel­ta yh­tä yk­si­tyis­koh­taa lu­kuu­not­ta­mat­ta. Jo­kai­sel­la on kah­vi­ku­pin li­säk­si edes­sään Jyr­ki Nis­sin tie­to­kir­ja Kuo­le­ma kes­ki­a­jal­la, jon­ka kaik­ki mie­het ovat lu­ke­neet vii­me kuun ai­ka­na.

Ky­sees­sä on La­pu­al­la jär­jes­tet­tä­vä mies­ten lu­ku­pii­ri, joka on ko­koon­tu­nut sa­maan ra­ken­nuk­seen jo yli kym­me­nen vuo­den ajan.

Lu­ku­pii­ri sai al­kun­sa syys­kuus­sa 2014. Se oli alun pe­rin Sei­nä­jo­en am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kir­jas­to­a­lan yli­o­pet­ta­jan Ari Haa­si­on idea.

– Taus­tal­la on sel­lai­nen to­si­a­sia, et­tä mie­het lu­ke­vat ai­ka vä­hän, hän ker­too sen al­ku­pe­räs­tä.

– Kir­jas­ton lu­ku­pii­reis­sä­kään ei mie­hiä oi­ke­as­taan näy, ja syi­tä täl­le on var­mas­ti mo­nia. It­se ai­na­kin sa­noi­sin, et­tei­vät niis­sä lu­et­ta­vat kir­jat oi­kein vedä mie­hiä puo­leen­sa.

Haa­sio läh­ti to­teut­ta­maan kon­sep­tia juu­ri mie­hil­le suun­na­tus­ta lu­ku­pii­ris­tä yh­teis­työs­sä Se­AM­Kin ja La­pu­an kir­jas­ton kans­sa.

– Lai­toim­me sen ai­kai­sen La­pu­an kir­jas­ton­joh­ta­jan kans­sa ELY-kes­kuk­sel­le ha­ke­muk­sen ra­hoi­tuk­ses­ta, hän ker­too.

– Vas­taus oli myön­tä­vä ja osa­na sitä pro­jek­tia lu­ku­pii­ri pyö­ri vuo­den. Sen jäl­keen sit­ten on jat­ket­tu omil­laan, kau­pun­gin­kir­jas­ton tu­el­la.

Erot­ta­va­na te­ki­jä­nä kai­kil­le tar­koi­te­tus­ta lu­ku­pii­ris­tä on edel­leen mie­hil­le suun­nat­tu kir­ja­va­li­koi­ma.

– Kir­jat va­li­taan si­ten, et­tä tuon kas­sil­li­sen kir­jo­ja kat­sot­ta­vak­si ja niis­tä sit­ten pää­te­tään seu­raa­van puo­len vuo­den kir­jat, Haa­sio ku­vai­lee.

– Se sääs­tää kir­jas­ton­kin vä­keä, kun kaik­ki va­ra­taan etu­kä­teen.

Lu­ku­pii­ris­sä suo­si­taan pal­jon tie­to­kir­jal­li­suut­ta sekä his­to­ri­al­li­sia te­ok­sia, jot­ka voi­vat ol­la fak­taa tai fik­ti­o­ta.

– Usein meil­lä on myös ihan kau­no­kir­jal­li­suu­den klas­si­koi­ta, enem­män tai vä­hem­män mo­der­ne­ja, Haa­sio lu­et­te­lee.

– Mut­ta muun mu­as­sa dek­ka­rit sekä Pää­ta­lon ja Tuu­rin kir­jat ovat ai­ka kau­ka­na mei­dän va­li­koi­mas­ta.

Kir­jo­jen va­lin­taan vai­kut­ta­vat myös ajan­koh­tai­set tee­mat. Esi­mer­kik­si Suo­mi 100 -juh­la­vuo­den kun­ni­ak­si mie­het lu­ki­vat use­am­man tie­to­kir­jan Suo­men his­to­ri­as­ta.

– Uk­rai­nan so­dan alet­tua lu­et­tiin myös sen his­to­ri­as­ta ja ny­ky­ti­las­ta ker­to­via te­ok­sia, mai­nit­see Haa­sio.

Mie­het saa­vat siis puo­lek­si vuo­dek­si kir­jat, ja ko­koon­tu­vat kuu­kau­den vä­lein kes­kus­te­le­maan ai­na yh­des­tä niis­tä.

– Minä olen täs­sä jon­kin­lai­nen pu­heen­joh­ta­ja, heit­te­len il­maan är­syk­kei­tä, jot­ka sit­ten he­rät­tä­vät enem­män tai vä­hem­män pu­het­ta, Haa­sio ku­vai­lee kes­kus­te­lun ra­ken­net­ta.

– Mut­ta yleen­sä puhe su­juu ihan it­ses­tään. Ei­kä iki­nä ole niin, et­tä ei ole muu­ta sa­not­ta­vaa kuin “kiva kir­ja”.

Mie­hil­le lu­ku­pii­ri on to­ti­sen har­ras­tuk­sen si­jaan enem­män so­si­aa­li­nen ta­pah­tu­ma.

– Kes­kus­te­lu läh­tee hel­pos­ti rön­syi­le­mään, ja kyl­lä tääl­lä lä­hes ai­na se rei­lu tun­ti me­nee.

Mie­leen jää­neet kir­jat ja suo­sik­ki­te­ok­set vaih­te­le­vat mies­ten kes­ken, mut­ta ky­syt­tä­es­sä il­maan hei­te­tään muun mu­as­sa Bo­ris Pas­ter­na­kin Toh­to­ri Ži­va­go, Hen­rik Mei­nan­de­rin Suo­mi 1944 ja Vil­helm Mo­ber­gin Maas­ta­muut­ta­jat-kir­ja­sar­ja.

Kaik­ki kir­jat ei­vät ole yh­tä vah­vas­ti na­pan­neet. Esi­mer­kik­si Miki Liuk­ko­sen O jäi mo­nel­ta lu­ke­mat­ta.

Osal­lis­tu­ja­mää­rä on ta­sai­ses­ti li­sään­ty­nyt vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na, ja vain yk­si jä­sen on päät­tä­nyt läh­teä lu­ku­pii­ris­tä.

– Kyl­lä sen po­ru­kas­ta huo­maa, et­tä mu­kaan on läh­te­nyt juu­ri sel­lai­sia, jot­ka lu­ke­mis­ta on har­ras­ta­nut ai­em­min­kin, Haa­sio to­te­aa.

Haa­si­on puo­les­ta lu­ku­pii­ri voi­si jat­kua vaik­ka seu­raa­van­kin vuo­si­kym­me­nen.

– Jat­ke­taan niin pit­kään kun tän­ne jak­saa ih­mi­siä tul­la ker­ran kuus­sa, hän tuu­maa.

Lu­ku­pii­ris­tä kiin­nos­tu­neet ovat ai­na ter­ve­tul­lei­ta. Kir­jas­tos­ta pyy­tä­mäl­lä saa kir­jan ja seu­raa­van ko­koon­tu­mi­sen päi­vä­mää­rän. Mies­ten lu­ku­pii­riin liit­ty­äk­seen pi­täi­si to­sin läh­tö­koh­tai­ses­ti ol­la mies.

– Kyl­lä tän­ne kai nai­set­kin voi­vat tul­la, mut­ta viih­ty­mi­ses­tä ei an­ne­ta ta­kui­ta, Haa­sio nau­rah­taa.

Seu­raa­va­na lu­ku­lis­tal­la on Sir­pa Käh­kö­sen ro­maa­ni 36 uur­naa. Sii­tä kes­kus­tel­laan sit­ten sa­man pöy­dän ää­res­sä en­si kuus­sa.

Nuut­ti Rin­ne