Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Paikalla olivat keskiviikkona lähes kaikki lukupiirin jäsenet.
Nuutti Rinne
Kaupunginkirjaston taukotilassa istuu tusina miestä laajan pöydän ääressä. Ilmassa tuoksuu kahvi ja keski-ikä on seitsemissäkymmenissä.
Tilanne näyttää muuten normaalilta kaveriporukan kokoontumiselta yhtä yksityiskohtaa lukuunottamatta. Jokaisella on kahvikupin lisäksi edessään Jyrki Nissin tietokirja Kuolema keskiajalla, jonka kaikki miehet ovat lukeneet viime kuun aikana.
Kyseessä on Lapualla järjestettävä miesten lukupiiri, joka on kokoontunut samaan rakennukseen jo yli kymmenen vuoden ajan.
Lukupiiri sai alkunsa syyskuussa 2014. Se oli alun perin Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastoalan yliopettajan Ari Haasion idea.
– Taustalla on sellainen tosiasia, että miehet lukevat aika vähän, hän kertoo sen alkuperästä.
– Kirjaston lukupiireissäkään ei miehiä oikeastaan näy, ja syitä tälle on varmasti monia. Itse ainakin sanoisin, etteivät niissä luettavat kirjat oikein vedä miehiä puoleensa.
Haasio lähti toteuttamaan konseptia juuri miehille suunnatusta lukupiiristä yhteistyössä SeAMKin ja Lapuan kirjaston kanssa.
– Laitoimme sen aikaisen Lapuan kirjastonjohtajan kanssa ELY-keskukselle hakemuksen rahoituksesta, hän kertoo.
– Vastaus oli myöntävä ja osana sitä projektia lukupiiri pyöri vuoden. Sen jälkeen sitten on jatkettu omillaan, kaupunginkirjaston tuella.
Erottavana tekijänä kaikille tarkoitetusta lukupiiristä on edelleen miehille suunnattu kirjavalikoima.
– Kirjat valitaan siten, että tuon kassillisen kirjoja katsottavaksi ja niistä sitten päätetään seuraavan puolen vuoden kirjat, Haasio kuvailee.
– Se säästää kirjastonkin väkeä, kun kaikki varataan etukäteen.
Lukupiirissä suositaan paljon tietokirjallisuutta sekä historiallisia teoksia, jotka voivat olla faktaa tai fiktiota.
– Usein meillä on myös ihan kaunokirjallisuuden klassikoita, enemmän tai vähemmän moderneja, Haasio luettelee.
– Mutta muun muassa dekkarit sekä Päätalon ja Tuurin kirjat ovat aika kaukana meidän valikoimasta.
Kirjojen valintaan vaikuttavat myös ajankohtaiset teemat. Esimerkiksi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi miehet lukivat useamman tietokirjan Suomen historiasta.
– Ukrainan sodan alettua luettiin myös sen historiasta ja nykytilasta kertovia teoksia, mainitsee Haasio.
Miehet saavat siis puoleksi vuodeksi kirjat, ja kokoontuvat kuukauden välein keskustelemaan aina yhdestä niistä.
– Minä olen tässä jonkinlainen puheenjohtaja, heittelen ilmaan ärsykkeitä, jotka sitten herättävät enemmän tai vähemmän puhetta, Haasio kuvailee keskustelun rakennetta.
– Mutta yleensä puhe sujuu ihan itsestään. Eikä ikinä ole niin, että ei ole muuta sanottavaa kuin “kiva kirja”.
Miehille lukupiiri on totisen harrastuksen sijaan enemmän sosiaalinen tapahtuma.
– Keskustelu lähtee helposti rönsyilemään, ja kyllä täällä lähes aina se reilu tunti menee.
Mieleen jääneet kirjat ja suosikkiteokset vaihtelevat miesten kesken, mutta kysyttäessä ilmaan heitetään muun muassa Boris Pasternakin Tohtori Živago, Henrik Meinanderin Suomi 1944 ja Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-kirjasarja.
Kaikki kirjat eivät ole yhtä vahvasti napanneet. Esimerkiksi Miki Liukkosen O jäi monelta lukematta.
Osallistujamäärä on tasaisesti lisääntynyt vuosikymmenen aikana, ja vain yksi jäsen on päättänyt lähteä lukupiiristä.
– Kyllä sen porukasta huomaa, että mukaan on lähtenyt juuri sellaisia, jotka lukemista on harrastanut aiemminkin, Haasio toteaa.
Haasion puolesta lukupiiri voisi jatkua vaikka seuraavankin vuosikymmenen.
– Jatketaan niin pitkään kun tänne jaksaa ihmisiä tulla kerran kuussa, hän tuumaa.
Lukupiiristä kiinnostuneet ovat aina tervetulleita. Kirjastosta pyytämällä saa kirjan ja seuraavan kokoontumisen päivämäärän. Miesten lukupiiriin liittyäkseen pitäisi tosin lähtökohtaisesti olla mies.
– Kyllä tänne kai naisetkin voivat tulla, mutta viihtymisestä ei anneta takuita, Haasio naurahtaa.
Seuraavana lukulistalla on Sirpa Kähkösen romaani 36 uurnaa. Siitä keskustellaan sitten saman pöydän ääressä ensi kuussa.
Nuutti Rinne
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?