Tie­to­kir­jai­li­ja, his­to­ri­oit­si­ja Jen­ni Kir­ves lu­en­noi sun­nun­tai­na 18.10. Ko­so­lan ta­los­sa ot­si­kol­la Kuin­ka py­syä in­hi­mil­li­se­nä ih­mi­se­nä so­das­sa.

Kir­veen mu­kaan kes­kei­nen ky­sy­mys so­ti­lai­den sel­viy­ty­mi­ses­sä oli se, pys­tyi­kö ih­mi­nen so­dan olois­sa säi­lyt­tä­mään ko­ke­muk­sen ih­mi­sar­vos­taan.

Suo­ma­lais­so­ti­lai­den tot­te­le­mat­to­muus, härs­kit ju­tut, al­ko­ho­li ja haus­kan­pi­to ei­vät ol­leet so­das­sa vain ku­rit­to­muut­ta. Jer­mui­lu aut­toi so­ti­lai­ta säi­lyt­tä­mään ko­ke­muk­sen it­ses­tään ar­vok­kai­na yk­si­löi­nä. Oma­nar­von­tun­ne puo­les­taan aut­toi py­sy­mään toi­min­ta­ky­kyi­se­nä ja suo­ja­si trau­mal­ta.

–Jer­mui­lu oli suo­ma­lais­ten so­ti­lai­den hen­ki­nen pe­las­tus, Kir­ves ki­teyt­tää.

Jer­mui­lu ei ol­lut ai­noa so­ti­lai­den sel­viy­ty­mis­tä tu­ke­nut asia. Kir­ves nos­taa esiin myös kult­tuu­rin.

– Kun ih­mi­set yh­des­sä kuun­te­li­vat mu­siik­kia, ko­ki­vat iloa tai su­rua tai nau­roi­vat sa­mal­le asi­al­le, he saat­toi­vat edel­leen ko­kea, et­tä heil­lä oli jäl­jel­lä in­hi­mil­li­nen sie­lu­ne­lä­mä.

Sota ei vie­nyt ih­mi­sel­tä ko­ke­mus­ta omas­ta ih­mi­sar­vos­ta ei­kä ky­kyä tun­tea: jäl­jel­lä oli kyky ra­kas­taa, näh­dä ja ko­kea kau­neut­ta, nau­raa ja iloi­ta ja tun­tea jopa sää­liä ve­nä­läi­siä koh­taan.

Kir­veen mu­kaan ny­kyih­mis­tä saat­taa yl­lät­tää se, kuin­ka tu­tuil­ta rin­ta­mal­la pal­vel­leet nuo­ret mie­het vai­kut­ta­vat.

– Nämä nuo­ret po­jat oli­vat mel­ko lail­la sa­man­lai­sia kuin ny­kyi­set­kin nuo­ret mie­het ja hei­tä kiin­nos­ti­vat sa­mat asi­at kuin nuo­ria mie­hiä kaut­ta ai­ko­jen eli auk­to­ri­teet­te­ja vas­taan ka­pi­noi­mi­nen, ty­töt, härs­kit ju­tut, al­ko­ho­li, ni­ko­tii­ni, haus­kan­pi­to ja mu­siik­ki.

Kir­ves kä­sit­te­lee ai­het­ta tänä syk­sy­nä il­mes­ty­nees­sä Ih­mi­se­nä so­das­sa – Trau­mat ja tun­ne­ko­ke­muk­set -te­ok­ses­saan.

Ko­so­lan Ta­los­sa pi­det­tä­vän lu­en­to­ti­lai­suu­den jär­jes­tä­jien mu­kaan vuo­si­kym­men­ten ta­kais­ten ko­ke­mus­ten tar­kas­te­le­mi­nen voi aut­taa ym­mär­tä­mään myös ny­kyis­ten so­tien kes­kel­lä elä­viä ih­mi­siä:

– Ai­he on va­li­tet­ta­van ajan­koh­tai­nen, to­te­aa Jari Ve­sa­nen So­tien 1939–45 E-P:n pe­rin­neyh­dis­tyk­sen La­pu­an pai­kal­lis­toi­mi­kun­nas­ta.

– Men­nei­den su­ku­pol­vien ko­ke­muk­set voi­vat aut­taa mei­tä ym­mär­tä­mään myös sitä, mi­ten ih­mi­set ny­kyis­ten so­tien kes­kel­lä kes­tä­vät ja yrit­tä­vät säi­lyt­tää ta­val­li­sen elä­män. So­tien pe­rin­tö on myös so­dan ko­ke­nei­den ih­mis­ten ym­mär­tä­mis­tä, hän li­sää.