Viikko
Kuukausi
6kk
Elina Järvi ja Maritta Sipilä ovat urakoineet muiden sukututkimuskurssilaisten ja sukututkijoiden kanssa, että kaikki hautakivet on saatu kuvattua. Sipilä on tehnyt kuvaamista ja Järvi käsittelee kuvia ja laittaa eteenpäin.
Mira Uusihauta-Koivu
Jos olet törmännyt kesän aikana Lapuan hautausmailla hautoja kuvaaviin ihmisiin, kyseessä ovat olleet Lapuan kansalaisopiston sukututkimuksen kurssin jäsenet.
Sukututkimusryhmän ylistarolainen opettaja Elina Järvi kertoo, että hänen kurssinsa oli vahvistettu muutamalla sukututkijalla.
– He ovat olleet tekemässä isoa urakkaa viime kuukausien aikana, kuvanneet kaikki haudat Lapualla. Myös tuomiokirkon pihamaan sankarihaudat on kuvattu. Kuvat sekä hautakivien tiedot tullaan tallentamaan syksyn aikana internettiin Suomen Sukututkimusseuran Hautakivi-tietokantaan, Järvi kertoo.
Tätä työtä Järvi tekee parhaillaan.
Samaan aikaan seurakunnassa on otettu käyttöön hautakarttasovellus, josta saa selville, missä hautakivi konkreettisesti sijaitsee.
– Näistä palveluista on paljon iloa meille sukututkijoille sekä muille hautapaikoista kiinnostuneille, Järvi sanoo.
Kun kaikki haudat löytyvät kuvina. Lisäksi hautausmailla paikan päällä käymiseen voi käyttää hautakartta-palvelua.
– Moni saa nyt helpommin tietoa vaikkapa juuristaan ja erityisesti sukututkijoille tästä on iso apu.
Tiistenjoen hautausmaalla on kuvattu 922 hautakiveä. Luku on painunut mieleen Maritta Sipilälle, joka teki Tiistenjoella urakan.
– Tämä oli iso ja mielenkiintoinen projekti. Olen itse kiinnostunut sukututkimuksesta. Kansalaisopiston alkeiskurssilla sain vielä lisäinnostusta, Sipilä kertoo ja kuvailee, että valokuvaaminen ei ole niin helppoa kuin mitä sen voisi kuvitella olevan.
– Talvella ei voi kuvata, kun on lunta ja jossain vaiheessa kesää taas kasvit alkavat peittää hautakiven tietoja. Kuvaamisessa on ollut hyvä apu parista, joka on saattanut avustaa esimerkiksi kasvien kanssa, että on saatu kaikki oleellinen tieto kuviin, Sipilä kertoo.
Elina Järvi kertoo, että kuvaaminen ei päättynyt tähän. Kurssilla on kuvattu myös kirkonkirjoja. Lapuan tuomiokirkkoseurakunta näytti ryhmälle vihreää valoa, mitä Järvi kiittelee erityisesti.
– Saimme tuomiorovastilta hyvän vastaanoton ja luvan kuvata kirkonkirjoja. Kirkonkirjat haluttiin kuvata siksi, että sukututkijat saisivat lisää tutkittavaa. Kirkonkirjat ovat sukututkimuksen ylivoimaisesti tärkein lähde. Niiden avulla voi seurata esivanhempien elämää polvesta toiseen. Kuvat tulevat sukututkijoiden oman valtakunnallisen yhdistyksen sivuille jäsenten katsottaviksi.
Nykyään väestötietoja ylläpidetään digitaalisissa viranomaisrekistereissä, mutta vanhat kirkonkirjat ovat säilyneet dokumenttina. Suuri osa yli sata vuotta vanhoista kirkonkirjoista on digitoitu.
– Kuvasimme yli sata vuotta vanhempia aineistoja sekä uudelleenkuvasimme aikaisempia aineistoja, joiden kuvat olivat huonolaatuisia. Saimme kuvata aineistoja hyvin laajasti, muun muassa rippikirjat, syntyneiden ja kastettujen luettelot, vihittyjen luettelot ja kuolleiden luettelot sekä seurakunnan pöytäkirjoja, tiliasiakirjoja ja jopa rikosluetteloita. Kuvatut aineistot ovat ajalta 1840-1925. Kuolleitten tietoja on aina 1970-luvulle asti.
Järvi jatkaa sukututkimuskursseja Lapualla:
– Mukaan mahtuu vielä uusiakin kiinnostuneita.