Viikko
Kuukausi
6kk
Facebookissa
? Viikon kysymys ?
Marianne Lähde
Pikkupoikien talven lempileikki oli tehtaanjohtaja. Juoni oli yksinkertainen: tenavista yksi esitti ankaraa, komentelevaa johtajaa lumipenkan päällä pönöttäen. Muut olivat hänen alaisiaan, tehtävään totella toinen toistaan hullumpia käskyjä, kunnes mitta tuli täyteen ja despoottijohtaja kiskaistiin korokkeeltaan lumipesulle. Naurua piisasi ja jokainen ryvettyi vuorollaan päällikkönä, joka pantiin porukalla ruotuun.
Aikuinen suomalainen ei virallista esivaltaa vastaan äkkiä nouse. Olemme hiljaista, sääntöjä kuuliaisesti noudattavaa, herranpelkoista kansaa. Siinä missä ranskalainen lähti barrikadeille takavuosina pienestäkin, suomalainen pui isojenkin epäkohtien äärellä edelleen nyrkkiä taskussa.
Tosin nyt syyt kapinoida ovat Ranskassakin patongin hinnannousua painavammat.
Kansa on vastustanut elinkustannusten nousua, polttoaineen hintaa, koulutusleikkauksia ja hallituksen talouspolitiikkaa. Rauhanomaisten mielenosoitusten rinnalla on ollut mellakoita ja ryöstelyä.
Yhteiskunnan vakaus on nähty pienen kansan elinehtona. Suomalainen on perusluonteeltaan pragmaattinen. Asiat pyritään ratkaisemaan sopimalla tai sisulla, siis kestämällä.
Onhan tämä toiminut. On voinut sopia, erilaisten edunvalvontakoneistojen kautta, ja äänestää. Meillä on demokratiaa ja sananvapautta, jokaisella ihmisellä on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Huomaan, että moni tuntee nyt turhautumista.
Tilanteessa on vaaran aineksia. Alkaa olla liian paljon sellaista, mihin ei ymmärrys enää piisaa. Miten esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen kasvattaa yhteiskuntamme kestävyyttä ja perushyvinvointia?
Järjettöminä pidetyt lait, ankara verotus tai ihmisoikeuksien polkeminen ovat kautta historian olleet vallankumousten polttoainetta.
Tämän päivän Suomessa suuttumusta herättävät palveluiden summittainen keskittäminen, digitaalitekniikan ylistäminen kaikkivoipaisena ratkaisuna ja kaiken läpäisevä monomaaninen ideaalisäästämisen, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisten arjen kanssa.
Lapuan terveyskeskuksen parkkipaikka oli maanantaina niin täynnä, että hyvä kun vapaan ruudun pikkuautolle löysin. Tällaista terveyskeskusta ollaan tyhjäämässä ja ihmisiä ohjaamassa hakemaan palvelut Seinäjoelta. Onko hullumpaa nähty?
Lääkärit saivat jo tarpeekseen. Heidän kannanottonsa lähti paikallislehdille, Ylelle, maakuntalehdelle, Hesarille, arviointineuvoston jäsenille, hyvinvointialueen johdolle, pääministerille, sisäministerille, valtiovarainministerille, sosiaali- ja terveysministerille, sote-valiokunnan Krista Kiurulle ja Miia Laiholle, aluevaltuutetuille ja vaalipiirin kansanedustajille.
Meillä ei ole varaa menettää omaa terveyskeskusta. Lapuan päättäjät, muutkin kuin Hanna Peräaho, toimikaa. Nyt on sen aika.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?