Ma­ri­an­ne Läh­de

Jos em­me tun­ne his­to­ri­aa, on­ko meil­lä ky­kyä vai­kut­taa tu­le­vai­suu­teen?

Kaik­ki­al­la Suo­mes­sa mie­ti­tään oman paik­ka­kun­nan vah­vuuk­sia, mai­net­ta ja ky­kyä pär­jä­tä muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa. On muu­ten syy­tä­kin. Jos py­syy pai­kal­laan, jää muis­ta jäl­keen.

Mat­kai­lun ra­ha­vir­rat kul­ke­vat La­pu­an läpi va­li­tet­ta­van usein py­säh­ty­mät­tä. Ta­pah­tu­ma­te­ol­li­suus tar­vit­see te­ki­jän­sä, te­ki­jät ide­oi­ta ja tu­kea. Kun ih­mi­nen maa­il­mal­la kul­kies­saan ker­too ole­van­sa La­pu­al­ta, käy pian sel­väk­si, mikä on ko­ti­kau­pun­kim­me ta­ri­nan ydin. Puhe kään­tyy ai­na his­to­ri­aan.

His­to­ri­al­li­sen La­pu­an kirk­ko­pi­tä­jän alue, ny­kyi­sen La­pu­an li­säk­si Kau­ha­va, Här­mät, Nur­mo ja Kuor­ta­ne, nou­si ka­pi­naan nui­ja­so­das­sa, koki iso­vi­han kir­kon­ryös­tön ja ku­ri­muk­sen, vau­ras­tui ter­van­pol­tol­la ja oli vuo­den 108 La­pu­an tais­te­lui­den tan­ner.

He­rän­näi­syys ei ole ai­noa paik­ka­kun­nal­tam­me al­kun­sa saa­nut lii­ke, joka on muut­ta­nut ja muo­kan­nut sitä, mitä tä­nään suo­ma­lai­suu­dek­si kut­sum­me. Jää­kä­ri­liik­kees­sä lii­ke sai jo kan­sain­vä­li­set mi­tat. Ve­nä­läis­ten va­rus­kun­nan aseis­ta­rii­su­mi­sen jäl­keen La­pu­an mie­het an­toi­vat ve­riuh­rin­sa Län­ki­poh­jas­sa ja muis­sa tais­te­luis­sa. It­se­näi­nen ja it­se­päi­nen paik­ka­kun­ta lu­nas­ti paik­kan­sa it­se­näi­sen maan tais­te­li­joi­den etu­ri­vis­sä. Al­koi­vat san­ka­ri­hau­to­jen vuo­si­kym­me­net.

Vie­ras­ta val­taa ja vie­rais­ta aja­tuk­sia vas­taan tais­tel­tiin niin pat­ruu­na­teh­taan työ­läis­ten kuin La­pu­an liik­keen voi­min. Yk­si 1930-lu­vun kan­sain­vä­li­sis­tä Suo­mi-uu­ti­sis­ta ta­pah­tui se­kin jos­sain Tiis­ten­jo­en ja Kuor­ta­neen vä­li­sel­lä tie­o­suu­del­la, mis­sä sil­loi­nen edus­kun­nan pu­he­mies is­tu­tet­tiin pa­hoin­pi­del­ty­nä vä­ki­sin muu­ra­hais­pe­sään. Syn­tyi uu­si sana, mui­lu­tus. Pat­ruu­na­teh­taan työn­te­ki­jä oli muu­ten myös Ber­lii­nin olym­pi­a­lai­sis­sa pai­ni­kul­taa voit­ta­nut Lau­ri Kos­ke­la.

Tiis­ten­jo­en kir­kon­mä­en suur­pa­lo ja kir­kon jäl­leen­ra­ken­nus sekä Pat­ruu­na­teh­taan la­taa­mon rä­jäh­dys ovat ta­pah­tu­mia, jot­ka las­ki­vat La­pu­an kas­voil­le su­ku­pol­via kes­tä­neen su­run hun­nun. Mut­ta osa­taan La­pu­al­la ot­taa paik­ka myös kor­keim­mil­la ko­rok­keil­la, kun sel­lai­nen on tar­jol­la. Näi­tä ovat Sou­lin olym­pi­a­ki­so­jen Ta­pio Kor­juk­sen kul­ta, Har­ri Kos­ke­lan ho­pea sekä An­ne­li Jäät­teen­mä­en ase­ma su­ku­puo­len­sa en­sim­mäi­se­nä pää­mi­nis­te­rien ket­jus­sa.

Suo­men suu­rin his­to­ri­a­ta­pah­tu­ma, Lah­des­sa vuo­des­ta 2000 jär­jes­te­tyt his­to­ri­a­päi­vät, et­sii uut­ta paik­ka­kun­taa. Ta­pah­tu­ma on ke­rän­nyt tois­ta tu­hat­ta päi­vä­kä­vi­jää kaik­ki­al­ta Suo­mes­ta. La­pu­al­la on nyt hyvä ol­la he­reil­lä his­to­ri­a­mat­kai­lun ra­ken­ta­mi­ses­sa. Eväät on, kun­han osaam­me ne tar­joil­la.