Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Mira Uusihauta-Koivu
mira.uusihauta-koivu@lapuansanomat.fi
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla on monen mielestä kehityssuunta, jota kohti on mentävä ja osa ajattelee, että vieläpä mahdollisimman nopeasti. Nopeitakin ratkaisuja on mutta on myös projekteja, joiden kanssa painitaan vuosia ennenkuin ne saadaan maaliin. Tämä tuli selväksi Ruhan koululla pidetyssä yleisötilaisuudessa, jonka koollekutsujana oli Kivimäen metsäautotien hoitokunnan isäntä Anssi Muilu. Tilaisuudessa Ruhan ja lähialueiden maanomistajille kerrottiin ajankohtaista tietoa tuulimyllyistä. Tuulimylly-yritykset, jotka ovat kiinnostuneita rakentamaan Ruhaan ja lähialueella Lapualle ja Nurmoon tuulimyllyjä ovat olleet jo yhteydessä joihinkin maanomistajiin ja moni heistä kaipasi lisätietoa kuinka asiassa kannattaisi edetä. Yksi asia tuli sanottua moneenkin kertaan, että mitään kiirettä ei ole.
– Malttia ja aivan rauhassa menette eteenpäin, kiteytti MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Markus Nissinen, joka avasi tilaisuudessa monipuolisesti tuulipuistoprojektien etenemistä maanomistajan kannalta.
Tärkein käytännön toimi tässä vaiheessa oli saada perustettua alueen maanomistajista koostuva toimikunta, joka sai tehtävän selvitellä asioita ja tietyiltä osin valtuutuksen olla kaikkien äänitorvena. Toimikuntaan valittiin Anssi Muilu, Jussi Alakoskela, Aki Kaara, Marko Suokko, Markku Kortesoja ja Hannu Hippi. Toimikuntaa saatetaan täydentää yhdellä tai kahdella henkilöllä.
Tuulipuisto kiinnostaa mutta paljon epäselvääkin
Ruhalainen Harri Muilu oli tullut tilaisuuteen, koska asia on tärkeä ja se kiinnostaa.
– Olen metsänomistaja ja tuulimyllyt ovat kiinnostava asia, jos ne tuovat alueelle tuloja ja toimintaa. Olen positiivisen kiinnostunut ja ymmärrän, että uusiutuva energia on se mitä tarvittaisiin. Joku ne tuulimyllyt joka tapauksessa varmasti tännekin tekee, niin pitää olla kuulemassa asiasta.
Muilu oli kuitenkin sitä mieltä, että asiassa on monta puolta, paljon epäselvääkin.
– Paljon on avoimia asioita.
Väkisin ei, mutta linjan takia voi tulla pakkolunastus
MTK:n Nissinen painotti sitä, että jokainen saa olla tuulimyllyistä mitä mieltä on. Kenenkään maille niitä ei väkisin rakenneta. Hän korosti, että hiilipäästöistä on päästävä eroon ja tässä kohtaa jokainen voi miettiä, että mikä on itselle järkevää etenkin metsänomistajana. Kannattaako kuitenkaan harata vastaan?
– Tiedän, että osaa teistä harmittaa tuulimyllyjuttu ja ajatellaan, että tuohon en rupea, mutta sitten voi olla, että harmittaa vielä enemmän, kun niitä ehkä kumminkin tulee ja naapuri saa ansaintaa, Nissinen kuvaa.
Kenenkään maille ei luvatta puistoa voi rakentaa, mutta kun niitä tulee naapurin tontille ja voimalinjaa tarvitaan sähkönsiirtoon, niin linjan alta voidaan ja tehdäänkin maiden pakkolunastuksia. Tämä kannattaa ottaa huomioon.
Alueelle rahaa
Monta kysymystä ja huolta ilmeni yleisön joukossa. Onko riistalle haittaa? Mitä vaikutuksia ihmiselle? Ääni ja melusaaste? Lintujen muuttoreitit? Kiinteistöjen arvo? Monia asioita pystytään ottamaan huomioon, esimerkiksi muuttoreitit, mutta luonnon kanssa ei voi aina olla satavarma.
– Se on niin, että mikään ei taida olla vain plussaa sisältävä asia, eikä pelkästään miinusta. Tuulivoimalan sijoittamiselle on selkeät puskurivyöhykkeet asumiseen ja suojelualueisiin, jotta negatiivisia vaikutuksia luontoon ja ihmisiin voidaan minimoida. Lisätutkintaa tarvitaan, Nissinen toteaa.
Tuulimyllyprojekteissa hyvää on se, että ne tuovat mahdollisuuden saada alueelle jäämään rahaa, kun käytetään lähialueiden urakoitsijoita ja työvoimaa.
Kaava tarvitaan alueelle
Tuulimyllypuistojen tuleminen vaatii maanomistajan ja yrityksen sekä kunnan yhteistyötä, sillä ilman asianmukaista kaavaa myllyjä ei voi rakentaa.
– Ihmettelisin, jos nämä yritykset eivät vielä ole olleet kyseessä oleviin kuntiin yhteydessä, Nissinen veikkaa.
Jos myllyjä tulee enemmän kuin 10, niin silloin luvissa lähdetään liikkeelle maakuntakaavatasolta. Nissinen totesikin, että toimikunnan kannattaa olla varmasti aivan ensimmäisenä tiedustelemassa maakuntakaavan uudistamisesta Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitolta.
– Eli missä aikataulussa maakuntakaavan uudistus tulee ja miten siellä nähdään tämä tuulivoimapuistoalueen kehittäminen tälle Lapua-Nurmo -alueelle, jossa monilla teillä ruhalaisilla maanomistajilla on maita.
Vuosien prosessi
Tuulivoimapuiston toteutus on vuosien prosessi.
– Valituksiakin voi tulla. Me suomalaiset olemme vähän sellaisia, Nissinen toteaa puoliksi vitsillä mutta asiaakin takana.
Osa kuulijoista meni asioissa niin pitkälle, että toivat esiin huolen myllyjen elinkaaren loppupäästä. Ovatko erityisesti siipilavat ongelmajätettä? Kuka ne vie pois?
– Kaikkiin näihin asioihin on hyvä ottaa kantaa sillä sopimuksella, jonka te mahdollisesti teette yhtiön kanssa. Vuokrasopimuksessa on aina sovittava tuulifirman maksamasta purkurahastosta, jotta toiminnan loputtua voimaloiden purkaminen ei jää maanomistajien kontolle.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?