Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Kalle Vaahtoniemi
kalle.vaahtoniemi@lapuansanomat.fi
Tieliikennelaki koki monia uudistuksia kesällä 2020. Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt uudistus oli hätävilkkujen käytön salliminen liikkuvassa autossa. Liikenneturvan keväällä teettämän kyselyn mukaan vain alle puolet suomalaisista tietää, että hätävilkkuja voi nyt käyttää myös liikkuvassa autossa. Tänä keväänä aihe nousi pinnalle, kun viranomaisilta tuli suositus hätävilkun käytöstä hälytysajoneuvon kohtaamisen yhteydessä.
Kesäkuussa 2020 tieliikennelakia uudistettiin. Laki sai paljon vaikutteita Keski-Euroopasta. Esimerkiksi vastaantulevien puolelle sa nyt parkkeerata ajoneuvonsa, ja keltaiset sulkuviivat alkavat olla pian maalattuna valkoiseksi koko maassa. Yksi uudistuksista jäi hieman vähemmälle huomiolle, mutta nousi tänä keväänä puheenaiheeksi viranomaisten suosituksen seurauksena. Lakiuudistus mahdollisti hätävilkkujen käytön myös liikkuvassa autossa ja suositus koski hätävilkkujen käyttöä kohdatessa hälytysajossa olevan hälytysajoneuvon.
–Pidän uudistusta ja lisääntynyttä tietoisuutta hyvänä asiana. Ainakin Keski-Euroopassa tämä tapa on ollut jo kauan käytössä. Hätävilkuilla varoitetaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta, Autokoulu Atlaksen Kristiina Välimäki tiivistää.
Tarkoitus estää vaaratilanteet
Hätävilkkujen käyttöön ei siis ole olemassa tarkempaa tilannekohtaista ohjeistusta, vaan käyttö oikeassa paikassa on kuskin vastuulla. Viranomaisten ohjeistuksen jälkeen keskustelua käytiin netissä siitä millaisessa hälytysajoneuvon kohtaamisessa hätävilkut olisi hyvä laittaa päälle. Paloaseman, sairaalan tai poliisiaseman pihassa parkissa oleville hälytysajoneuvoille ei tarvitse hätävilkkuja vilkuttaa, vaan kyse on nyt hälytysajossa olevasta ajoneuvosta.
–Hälytysajossa oleva ajoneuvo voi tulla edestä, takaa tai risteyksessä ohi risteävän liikenteen kaistalla. En näe syytä miksi hätävilkkuja ei voisi laittaa päälle aina hälytysajossa olevan hälytysajoneuvon kohdatessa. Tarkoituksena on estää vaaratilanteen syntyminen ja ilmoittaa hälytysajoneuvosta muille, Välimäki muistuttaa.
Välimäki kehoittaa jokaista kuskia selvittämään omasta ajoneuvostaan hätävilkun painikkeen sijainnin.
–Hätävilkkujen katkaisin on iso punainen kolmio, mikä on yleensä auton keskikonsolissa, hän vinkkaa.
Huomioidaan opetuksessa
Autokoulussa hälytysajoneuvon kohtaaminen on osa opetusta. Lakiuudistus on tehnyt jalansijaa myös hätävilkkujen käytön opettamiselle aiempaa enemmän.
–Meillä kiinnitetään huomiota hälytysajoneuvon kohtaamiseen ja hätävilkkujen käyttämiseen osana vastuullista teillä liikkumista. Opetamme, että hätävilkkuja voi käyttää esimerkiksi peuralauman nähdessä tai kolaripaikan ohi mennessä. Kilometritolkulla hätävilkkuja ei kuitenkaan pidä pitää päällä vaaratilanteen jälkeen, Välimäki sanoo.
Uusi tapa varoittaa
Välimäen mukaan lakiuudistus tuo perinteisesti liikenteessä viestintätapana käytetyn pitkien valojen räpäyttämisen paikalle paremman viestintätavan. Hätävilkut eivät häikäise pimeällä ja viesti vaaratilanteesta selkeytyy.
–Pitkien valojen väläyttämisellä on liikenteessä monta viestiä. Vastaantuleva voi väläyttää valoja tulevasta vaarasta tai sitten puutteesta esimerkiksi ajovaloissa. Tämä uudistus selkeyttää viestiä, sillä hätävilkkuja tulisi käyttää vain vaaratilanteen, kuten peuralauman tai kolaripaikan ollessa vastaantulijalle edessäpäin, Välimäki hoksauttaa.
Älä tee äkkinäisiä liikkeitä
Hälytysajoneuvon kohdatessa on Välimäen mukaan tärkeintä pysyä rauhallisena ja ohjata ajoneuvo hallitusti pois hälytysajoneuvon tieltä.
–Jarrutukset ja äkkinäiset liikkeet ovat pahinta mitä siinä tapauksessa voi tehdä. Se aiheuttaa vaaratilanteita. Täytyy muistaa, että esimerkiksi paloauto on hyvin raskas ajoneuvo, joka ei kykene pienempien ajoneuvojen tapaan äkkinäisiin liikkeisiin. Hälytysajossa nopeudet ovat monesti suuria, joten äkillisesti edessä jarruttava ajoneuvo tuottaa varmasti vaaratilanteen, Välimäki opastaa.
Enemmän huomiota liikennekäyttäyttymiseen
Ambulanssia jo 24 vuotta ajanut Sami "Skypy" Kuula näkee, että hätävilkkujen käytöstä ohjeistamisen sijaan tulisi keskittyä yleisesti liikennekäyttäytymisen teroittamiseen. Hänen mukaansa yleisin ongelma hälytysajossa on se, että edellä ajavat autot huomaavat hälytysajoneuvon liian myöhään.
–Suurin ongelma omasta mielestä on se, ettei keskitytä tarpeeksi liikenteeseen. Hätävilkkuja ei voi laittaa päälle, jos takaa tulevaa hälytysajoneuvoa ei edes huomaa kesken puhelimen näppäilyn, Kuula huomauttaa.
–Monella onnettomuuspaikalla mukana olleena tiedän, että todella moneen liikenneonnettomuuteen liittyy oleellisesti puhelin. Mielestäni liikennekasvatuksessa tulisi keskittyä enemmän liikennekäyttäytymiseen ja havainnointiin liikenteessä, Kuula kertoo näkökulman hälytysajoneuvon ratin takaa.
Kuula muistuttaa, että taustapeiliin tulisi vilkaista ajon aikana tiheään tahtiin tasaisin väliajoin.
Vaaratilanteita tulee vastaan tasaisesti
Kuula tietää, että hälytysajoneuvon sireenit kuuluvat liikenteessä ajavan auton sisälle vasta muutaman metrin etäisyydeltä. Päivänvalossa vilkkuvat valotkaan eivät välttämättä erotu, joten kuskin havainnointi on erityisen tärkeää. Kuula vahvistaa, että hälytysajoneuvoa säikähtäviä kuskeja tulee vastaan tasaisin väliajoin. Suurin osa ihmisistä osaa kuitenkin toimia oikein hälytysajoneuvon kohdatessa.
–Pahinta on säikähtää ja tehdä äkkijarrutus. Se pakottaa hälytysajoneuvon väistöliikkeisiin, mikä johtaa taas seuraaviin vaaratilanteisiin. Näitä tulee vastaan hälytysajossa tasaisesti. Etelä-Pohjanmaan alueella arviolta päivittäin, Kuula harmittelee.
–Jalkaa ei tarvi poistaa kaasulta, vaan pelkkä väistäminen riittää. Kyllä hälytysajoneuvon kuski tekee sitten ratkaisut, hän ohjeistaa.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?