Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Mira Uusihauta-Koivu
@lapuansanomat.fi
Alajoki-salissa esiintynyt huilu/kitaraduo Maria Besis ja Antti Honkanen oli oiva esimerkki siitä, mitä kulttuurielämys voi olla. Samoin katkelma näytöksestä Liisa Ihmemaassa Lapuan taidekoulun kevään balettinäytöksestä antoi katsojille tunnelmoitavaa. On siis melko vaikea uskoa, etteikö kulttuuri olisi tärkeä osa jokaisen ihmisen ja sitä kautta kaupungin elinvoimaa. Muun muassa tästä aiheesta keskusteltiin Suomen Yrittäjien ja Suomen Kulttuuurirahaston järjestämässä tilaisuudessa, joka kiertueen muodossa poikkesi myös Lapualle. Sitä aikaisemmin kiertue oli pysähtynyt Hämeenlinnassa ja Mikkelissä.
– Näyttäisi, että Lapualla on eniten väkeä tähän saakka, huikkasi kansalaisopiston rehtori Mari Takamaa tyytyväisenä tilaisuuden alkaessa.
Kiertueen huipennus on Porin Suomi Areenassa kesällä.
Mitä elävä kulttuuri merkitsee alueen elinvoimalle ja kunnalle? Ja mikä yhdistää suomalaisia yrittäjiä ja kulttuurialan toimijoita? Ratkaistaanko kulttuurin kohtalo kunnissa? Entä mitä kulttuuriyrittäjät merkitsevät matkailuelinkeinolle? Näistä aiheista keskusteltiin paneelissa, jossa olivat mukana muun muassa Lapua 1976 elokuvatuottaja Mikko Jokipii, toimitusjohtaja Juulia Mäkilaine Teatteri Hysteriasta, kulttuuripäällikkö Heli Talvitie Lapuan kaupungilta, matkailualan yrittäjä Jaakko Koskenkorva Koskenkorvan Trahteeri Oy:stä ja Suomen Yrittäjät ry:stä hallituksen jäsen ja yrittäjä, Suomen Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen Katja Rajala. Juontajana toimi toimittaja Baba Lybeck.
Keskustelua alusti Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson toteamalla, kulttuuri on tapa ymmärtää maailmaa ja se on kuin ankkuri, joka kiinnittää ihmisen ympäröivään maailmaan. Suomella ja suomalaisilla on käsissä paljon hyviä kortteja: luovuutta, ajatuksia, ideoita, yrittäjyyttä. Mutta kuinka kaikkea tätä osataan hyödyntää, jotta saadaan paras mahdollinen lopputulos? Kulttuurialan leikkaukset ovat arkea ja hakemuksia rahoittajatahoille tulee vino pino. Kisa on siis kova ja moni kulttuurialan hakija joutuu pettymäänkin.
Huoltovarmuuskeskus on tuoreessa raportissaan ottanut monitahoisesti esiin kulttuurin merkityksen huoltovarmuuden yhtenä tukipilarina. Huoltovarmuuskeskuksen julkaisussa "Kulttuurialan huoltovarmuus, Nykytila ja kehittäminen osana henkistä kriisinkestävyyttä: Teuvo Arolainen 2024" todetaan: Henkinen kriisinkestävyys on osa kokonaisturvallisuutta ja edistää kriiseistä toipumista. Kulttuuriala on keskeinen henkisen kriisinkestävyyden luoja ja ylläpitäjä. Kulttuurialan huoltovarmuuden pohjana on tietoisuus siitä, että ihmiset tarvitsevat yhteisiä kiinnekohtia ja henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavia kokemuksia. Kulttuuriala on henkisen kriisinkestävyyden ja kansallisen kognitiivisen turvallisuuden keskeinen välittäjä, eräänlainen ”henkinen kotivara”.
Henkinen kriisinkestävyys on esillä myös valtioneuvoston syksyllä 2024 tekemässä periaatepäätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista.
Paneelikeskustelijoiden puheissa nousi esiin yksi yhteinen nimittäjä esiin eli se, että kulttuurialan toimijoilla on tiukat ajat. Sen lisäksi väestön väheneminen kunnissa on huoli. Lapuan kaupungin kulttuuripäällikkö Heli Talvitie halusi kuitenkin ihan aluksi antaa hatunnoston niille, jotka uskoivat Vanhan Paukun alueeseen aikoinaan. Siitä kasvoi kulttuurikeskus. Vanha Paukku on Lapuan helmi mutta on Talvitiekin ainakin pienesti kuitenkin huolissaan kulttuurin elinvoimasta.
– Nyt me Lapualla pystymme pitämään sen tarjonnan mitä meillä on, mutta jos tulee kiristyksiä ja leikkauksia, niin se näkyy kulttuurin saatavuudessa, aukioloajoissa ja näyttelyiden vaihtuvuudessa. Toivotaan, ettei supistuksiin tarvitse mennä.
Teatterijohtaja Juulia Mäkilaine kiitteli lapualaista harrastajateatterikenttää, jonka parissa hänkin on useasti työskennellyt. Myös Lapuan kaupunki sai kiitokset osallistumisesta teatterikentän toiminnan tukemiseen hankerahoituksien taholla. Näin ei ole ihan joka kaupungissa.
– Kaikki se on tärkeää, koska kulttuuri on elämä, emmekä pysy järjissämme, jos meiltä se viedään pois. Se nähtiin jo korona-aikana, kun lapsilta ja nuorilta vietiin pois mahdollisuus olla yhteydessä toisiin.
Muun muassa Lapua 1976:n elokuvatuottaja Mikko Jokipii on huolissaan elokuvien rahoituksesta ja siitä, että tuotantoja joudutaan mahdollisesti lykkäämään.
– Tiukassa ovat rahat niin yhteistyökumppanuuksissa että kulttuuria rahoittavien tahojen kassassa tätä nykyä.
Matkailuyrittäjä Jaakko Koskenkorva myöntää heti kättelyssä olevansa kares lapualaisille upeasta kulttuurikeskuksesta. Hän toivoo kuitenkin kaikille tahoille kuumaa tapahtumakesää ja nousua ja hypetystä.
– Eiköhän nyt ole synkistelyt synkistelty. Ja koska meillä eteläpohjalaisilla ei ole mitään suuria vuoria tai järviä, joilla houkutella matkailijoita, niin me voimme nojata hyviin tapahtumiin, joihin hankitaan paikallisia yhteistyökumppaneita ja tekijöitä ja saadaan sillä väkeä. Sekä omasta kylästä että laajemminkin.
Katja Rajala muistuttaa, että yritykset sijoittuvat mielellään sellaisiin kuntiin, joissa on elinvoimaista kulttuuritoimintaa.
Keskustelijat uskovat, että kulttuurielämä kunnissa kehittyisi myös sitä kautta, että saadaan paluumuuttajia, esimerkiksi Etelä-Suomeen lähteneitä kulttuurialan ammattilaisia takaisin. Siihen tarvitaan toimivaa kulttuuriyhteisöä, joka on hyvä sisäänheittäjänä yhteisöllisyyteen jo olemassaoleville asukkaille että paluumuuttajille.
Katso video? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?