Min­na Vai­ni­on­pää

La­pu­an päi­vää vie­tet­tiin 14.7. ta­val­lis­ta näyt­tä­väm­mis­sä mer­keis­sä, kun juh­la yh­dis­tyi ku­nin­kaal­lis­ten jal­ka­vä­ki­ryk­ment­tien ja Po­rin pri­kaa­tin 400-vuo­tis­juh­la­vuo­teen. Päi­vän oh­jel­ma al­koi sep­pe­leen­las­kul­la Suo­men so­dan La­pu­an tais­te­lun muis­to­mer­kil­lä Ki­vi­ris­til­lä ja jat­kui näyt­tä­väl­lä lip­pu­kul­ku­eel­la Van­haan Pauk­kuun, jos­sa ylei­sö pää­si seu­raa­maan his­to­ri­an elä­vöi­tys­tä, 1700-lu­vun so­ti­la­se­lä­mää telt­ta­lei­rien muo­dos­sa ja tais­te­lu­näy­tös­tä sekä tu­tus­tu­maan Po­rin pri­kaa­tin ny­ky­ka­lus­toon.

Juh­lal­li­suu­det oli­vat osa kak­si vuot­ta val­mis­tel­tua ko­ko­nai­suut­ta, jon­ka taus­tal­la oli Po­rin pri­kaa­tin toi­ve jär­jes­tää La­pu­an päi­vä­nä his­to­ri­al­li­nen juh­la­ta­pah­tu­ma 400-vuo­tis­juh­lan­sa kun­ni­ak­si.

– Kah­den vuo­den pro­jek­ti joh­ti upe­aan yh­den­tois­ta yh­tei­sön yh­tei­seen pon­nis­tuk­seen ja hie­noon lop­pu­tu­lok­seen, la­pu­a­lai­nen jär­jes­te­lyis­tä vas­tuu­ta kan­ta­nut Har­ri Pa­nu­la kiit­te­lee.

Ki­vi­ris­til­lä sep­pe­leen Suo­men so­dan La­pu­an tais­te­lun muis­to­mer­kil­le las­ki Po­rin pri­kaa­ti. Juh­la­pu­heen piti kap­tee­ni Heik­ki Saa­ri­nen, joka muis­tut­ti kuu­li­joi­ta La­pu­an tais­te­lun mer­ki­tyk­ses­tä ja luki kat­kel­man Ruo­ve­den komp­pa­ni­an vän­rik­ki Kaar­le Palm­rot­hin vai­mol­leen 22.7. 1808 kir­joit­ta­mas­ta kir­jees­tä.

– Ju­ma­lal­le kun­nia, vi­hol­li­nen jou­tui pe­räy­ty­mään. Tämä voit­to kir­ja­taan pää­o­sin eri­no­mai­sen us­ka­li­aal­le ja ur­hool­li­sel­le Po­rin ryk­men­til­le.

Saa­ri­nen muis­tut­ti, et­tei kir­jees­sä elä­nyt toi­ve so­dan päät­ty­mi­ses­tä kui­ten­kaan to­teu­tu­nut.

– Vuo­den 1808 La­pu­an tais­te­lun jäl­keen toi­vot­tiin ve­nä­läis­ten ve­täy­ty­vän maas­ta. Se toi­ve ei to­teu­tu­nut, vaan ve­nä­läi­set jäi­vät Suo­meen vie­lä seu­raa­vak­si 110 vuo­dek­si.

Pu­heen­sa päät­teek­si Saa­ri­nen to­te­si Po­rin pri­kaa­tin kun­ni­oit­ta­van 400-vuo­tis­juh­la­vuo­te­naan kaik­kia isän­maan puo­lus­ta­jia.

Ta­pah­tu­ma­päi­vän ko­ho­koh­dak­si nou­si ku­nin­kaal­lis­ten jal­ka­vä­ki­ryk­ment­tien lip­pu­mars­si Ki­vi­ris­til­tä Van­haan Pauk­kuun. Tois­ta­kym­men­tä his­to­ri­al­lis­ta lip­pua kul­ki pe­rin­ne­jouk­ko­jen mu­ka­na ja myös ylei­sö liit­tyi kul­ku­ee­seen. Lip­pu­ja kan­toi­vat his­to­ri­a­ne­lä­vöit­tä­jät eri puo­lil­ta Suo­mea ja mu­ka­na mars­si­vat so­ti­lai­den li­säk­si myös kuor­mas­to­nai­set ai­ka­kau­den asuis­sa.

Ora­vais­ten Ku­nin­kaal­li­sen Poh­jan­maan jal­ka­vä­ki­ryk­men­tin li­pun­kan­ta­ja­na kul­ke­nut Har­ri Pa­nu­la ker­too mars­sin ol­leen hä­nel­le eri­tyi­nen ko­ke­mus.

– Kan­nan lip­pua usein eri­lai­sis­sa pa­raa­teis­sa, mut­ta kyl­lä tämä tun­tui eri­tyi­sen mer­ki­tyk­sel­li­sel­tä, kun sen sai teh­dä omal­la ko­ti­paik­ka­kun­nal­la, Pa­nu­la sa­noi.

Van­han Pau­kun alu­eel­la his­to­ri­a­ne­lä­vöit­tä­jät Poh­jan­maan, Po­rin, Uu­den­maan ja Sa­von pe­rin­ne­jou­kois­ta esit­ti­vät Suo­men so­dan ai­kai­sen jal­ka­vä­ki­komp­pa­ni­an toi­min­taa. Ylei­sö seu­ra­si mus­ket­tien la­taa­mis­ta, mus­ta­ruu­ti­lau­kauk­sia ja van­han mal­lin hyök­käys­tä. Näy­tök­sen kap­tee­ni­na toi­mi Ora­vais­ten Lif Com­pag­nie­tin Gö­ran Back­man.

– Ta­san 218 vuot­ta sit­ten nel­jä suo­ma­lais­ta jal­ka­vä­ki­ryk­ment­tiä piti vii­meis­tä hyök­käy­sa­se­maan­sa täl­lä alu­eel­la, kun ve­nä­läis­ten ase­ma oli Liuh­ta­ris­sa. Pa­nu­la ker­too.

Te­at­te­ri Hi­o­mos­sa Heli Kar­hu­mä­ki joh­dat­ti kuu­li­jat La­pu­an päi­vän lä­hes sa­ta­vuo­ti­seen his­to­ri­aan. Hä­nen mu­kaan­sa en­sim­mäi­nen La­pu­an päi­vä jär­jes­tet­tiin vuon­na 1928 ko­ti­seu­tu­juh­la­na vah­vis­ta­maan la­pu­a­lais­ta iden­ti­teet­tiä ja yh­teis­hen­keä. Vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ta­pah­tu­ma on kas­va­nut ko­ti­seu­tu­juh­las­ta koko kau­pun­gin yh­tei­sek­si ke­sä­ta­pah­tu­mak­si.

Kar­hu­mä­ki ko­ros­ti, et­tä La­pu­an päi­vän mer­ki­tys on edel­leen ajan­koh­tai­nen.

– Ta­pah­tu­ma ei ole vain pe­rin­tei­den vaa­li­mis­ta, vaan se tuo esiin kau­pun­gin elin­voi­maa, kult­tuu­ria, yh­dis­tys­toi­min­taa ja vah­vis­taa yh­tei­söl­li­syyt­tä. Sa­mal­la se toi­mii sil­ta­na men­nei­syy­den ja ny­kyi­syy­den vä­lil­lä.

Las­keu­tu­van Per­ho­sen al­la mu­si­soi steel-rum­pu­yh­tye Pa­nEn­gi­ne.

Seu­raa­va­na päi­vä­nä Van­han Pau­kun kult­tuu­ri­kes­kuk­ses­sa ai­kaa viet­tä­mäs­sä oli­vat vie­lä edel­lis­päi­vä­nä esi­tyk­ses­sä mu­ka­na ol­leet Sa­von ryk­men­tin ja Små­lands Ka­ro­li­ne­rin Jo­han Sur­sill sekä Uu­den­maan ryk­men­tin Kei­mo Aho­kan­to ja Timo Saas­ta­moi­nen. Hei­dän mie­les­tään La­pu­an his­to­ri­al­li­nen ym­pä­ris­tö ja ta­pah­tu­man ajoit­tu­mi­nen tais­te­lun vuo­si­päi­vään loi­vat ti­lai­suu­del­le ai­nut­laa­tui­sen tun­nel­man.

Ta­pah­tu­man yh­tey­des­sä huo­mi­oi­tiin myös La­pua 1808 -mu­seo, La­pu­an kau­pun­ki ja La­pua-Seu­ra. Kap­tee­ni Heik­ki Saa­ri­nen luo­vut­ti nii­den edus­ta­jil­le Po­rin pri­kaa­tin 400-vuo­tis­juh­lan kun­ni­ak­si val­mis­te­tut ni­mik­ko­mi­ta­lit.