

Viikko
Kuukausi
6kk
Lapualle ja Etelä-Pohjanmaalle vahvasti liittyvät perinteet ovat saaneet kansallista näkyvyyttä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 22 uutta kohdetta, joista kaksi liittyy erityisen vahvasti Lapuaan. Uusien kohteiden joukossa ovat hirsirakennusten siirtäminen sekä jussipaidan valmistus ja käyttö. Kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 108 aineettoman kulttuuriperinnön kohdetta.
Hirsirakennusten siirtämisen perinteen yhteys Lapuaan näkyy erityisesti Ränkimäen museossa. Lapua-Seuran ylläpitämä Ränkimäen museo tarjoaa perinteestä konkreettisen esimerkin. Museon alueella on rakennuksia, joita on siirretty Lapualta eri aikoina. Esimerkiksi yksi museon hirsirakennuksista on siirretty Alanurmosta 1940- tai 1950-luvulla.
– Hirsirakennusten siirtämisessä perintö ei tarkoita yksinomaan varsinaista rakennusta, vaan siihen liittyvää tietoa ja taitoa. Kulttuuriperintöä ovat rakennuksen arviointiin, purkamiseen, korjaamiseen ja uudelleen kokoamiseen liittyvä tieto, joka välittyy uusille tekijöille. Taito siirtyy tekemällä ja yhdessä oppimalla, perinnerakentamisen puolestapuhuja Jari Vesanen kertoo.
Helsingin Säätytalolla juhlittiin 10.9. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon tänä vuonna nimettyjä uusia kohteita. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie jakoi tilaisuudessa diplomit 22 uudelle kohteelle. Hirsirakennusten siirtämisen perinnettä edustamassa olivat Talonpoikaiskulttuurisäätiön edustajana Jari Vesasen lisäksi Johanna Ikola Lapua-Seura ry:stä ja Aila Nieminen Seurasaarisäätiöstä.
Myös jussipaidalla on vahva lapualainen historia. Ensimmäinen jussipaita kudottiin Lapualla vuonna 1925 Pohjalaisia-elokuvan Harrin Jussin rooliasuksi ja sen kutoja oli neiti Maiju Petäjä. Paidalla on siten yhteys sekä eteläpohjalaiseen kulttuuriin että Lapuan historiaan.