Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Koska lapset ja nuoret tarvitsevat oppimiseensa yhä enemmän tukea, kaikkiin Lapuan alakouluihin palkataan erityisopettaja.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Lasten ja nuorten pahoinvointi, käytöshäiriöt kouluissa ja luokissa, keskittymisvaikeudet ja muut erilaiset oppimisen ongelmat lisääntyvät koko ajan.
– Lapua ei ole lintukoto eikä mikään meidän kouluistamme, myöntää opetuspäällikkö Juho Norrena.
Norrenan mukaan erityisyys ei ole käytännössä enää erityistä eikä harvinaista.
– Tehostetun ja erityisen tuen oppilaita alkaa olla jo päälle 20 prosenttia oppilaista ja emme me Lapualla ole siitä enää kaukana. Koulukohtaisesti voidaan jo ollakin niissä lukemissa.
Norrena kuvaa sivistyslautakunnan viime viikon kokouksessaan hyväksymää uudistusta isoksi sekä kokeilevaksi innovaatioksi. Jokainen alakoulu on saamassa oman erityisopettajan kiertävän, noin kerran viikossa vierailevan sijaan. Määräaikaisia virkoja perustetaan ensi syksystä alkaen kuusi.
Uudistuksesta hyötyvät myös isommat koulut, koska niiden erityisopettajien ei tarvitse enää kiertää muilla kouluilla.
Juho Norrena myöntää, että uudistuksella on myös kääntöpuoli: osasta määräaikaisia koulunkäynninohjaajia luovutaan. Kun viisi tointa poistuu, 35 jää.
– Nyt kun olemme saaneet tähän luvan ja rahoituksen, lähdemme yhdessä koulujen opetushenkilökunnan kanssa ideoimaan toteutusta käytännössä. Uudistus varmasti mietityttää, mutta meillä on hyvin aikaa ratkoa tätä ja kehittää tästä koko ajan parempi.
Kokeilu on tarkoitus käynnistää ensi vuoden syyslukukaudesta alkaen.
Se, että oppimisen tuen tarve kasvaa, on opetuspäällikön mukaan yhteiskunnallinen ilmiö. Myös maailmassa vallitsevat epävarmuus ja epävakaus vaikuttavat siihen, että lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy Lapualla ihan laajaltikin.
– Tottakai osaamme myös koko ajan diagnosoida paremmin. Kulttuurimmekin on yksilökeskeinen, se korostaa sitä, että jokaiselle asiakkaalle pitää löytää se palvelu, minkä hän tarvitsee.
Norrena kehuu Lapuan systeemin olevan jo aika toimiva: ongelmat tunnistetaan yhä nopeammin, minkä jälkeen voidaan alkaa suunnitella oppimista oppilaan tarpeen mukaan. Jo varhaiskasvatuksessa tehdään hyvää työtä. Tärkeää on myös varmistua siitä, että lapsen siirtyessä päiväkodista kouluun, häntä koskeva tieto siirtyy eteenpäin.
Kun uutta ajetaan sisään, voidaan ensin joutua ottamaan askel taakse tai ainakin sivulle. Norrena on kuitenkin vakuuttunut, että kun erityisopetuksen määrän kasvaessa paljon, myös palvelun laatu paranee.
Norrena tyrmää suoraan epäilyn siitä, että oppimisvaikeudet keskittyisivät uusille kouluille, uusiin niin sanottuihin oppimisympäristöihin.
– Ei pidä paikkaansa, tässä ei ole yhteyttä, mutta koulun koko tottakai vaikuttaa, mikä on havaittu valtakunnallisestikin. Voimakkaimmin oppimisen tarpeet näkyvät Keskuskoulussa, Ritavuorella, Liuhtarissa ja tietenkin yläkoulussa. Pitkään meillä kyläkoulut – ja kylät – olivat rauhassa tältä kehitykseltä, opetuspäällikkö myöntää.
Isojen koulujen tilanteessa on kuitenkin ”hopeareunus”: tuen tarpeen lisääntyessä niihin myös keskitetään auttavia ammattilaisia saman katon alle.
Norrena myöntää, että erityisopettajista on pulaa, mutta hän uskoo pienille kyläkouluille heitä löytyvän.
– Toiveena on sekin, että omasta henkilökunnasta löytyisi innokkaita kouluttautumaan erityisopettajiksi. Tällainen olisi mielestäni ihan paras diili, jossa kaikki voittavat.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?