Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Ete­lä­poh­ja­lai­sia juu­ria taus­tal­laan omaa­va va­lo­ku­vaa­ja­kak­sik­ko El­la Ki­vi­nie­mi Hel­sin­gis­tä ja Eli­as Lah­ti­nen Tam­pe­reel­ta ovat ku­van­neet use­an vuo­den ajan ete­lä­poh­ja­lais­ta mai­se­maa, ih­mi­siä ja ra­ken­nuk­sia. Tar­kem­min ot­ta­en ky­sees­sä on tut­ki­mus Här­män pe­rin­teis­tä ja Ete­lä-Poh­jan­maan kult­tuu­ri­ses­ta ge­ne­tii­kas­ta. Näyt­te­lyn nimi on "Men with No Moun­tains" ja se on nyt esil­lä Poh­jan­maan va­lo­ku­va­kes­kuk­ses­sa elo­kuun lop­puun saak­ka.

Va­lo­ku­va­näyt­te­ly ja sii­tä teh­ty kir­ja on pit­kän työs­ken­te­lyn tu­los ja näyt­te­ly avaa, mi­ten pai­kal­li­nen his­to­ria ja le­gen­dat kie­tou­tu­vat iden­ti­teet­tiin ja mai­se­maan. Poh­jan­maan va­lo­ku­va­kes­kuk­sen sei­nil­le ri­pus­te­tut ku­vat ovat tu­tun oloi­sia luon­nol­li­ses­ti la­pu­a­lai­sel­le­kin kat­so­jal­le, ja kak­sik­ko ker­too­kin, et­tei la­pu­a­lai­nen mai­se­ma eroa ko­vin­kaan pal­joa näi­den här­mä­läis­ten ku­vien mai­se­mis­ta. Ja saat­taa ku­vis­sa it­se asi­as­sa La­pu­a­kin nä­kyä.

– Olem­me ku­van­neet esi­mer­kik­si Jo­ki­tiel­lä, ja siel­lä ol­laan var­mas­ti ol­tu vä­lil­lä La­pu­an­kin puo­lel­la. Ero­a­vai­suus on se, et­tä La­pu­al­la on toki Simp­si­ön­vuo­ri, mi­tään sel­lais­ta ei Här­mään liit­ty­vis­sä ku­vis­sa näy, kak­sik­ko nau­rah­taa, mut­ta jat­kaa, et­tä voi­si jopa ku­va­ta, et­tä här­mä­läi­nen kult­tuu­ri­nen iden­ti­teet­ti on it­ses­sään kas­va­nut vuo­ren ko­koi­sek­si.

Här­mäs­tä tu­lee mie­leen vä­ki­sin­kin puuk­ko­junk­ka­rit. Hä­jyik­si tai puuk­ko­junk­ka­reik­si kut­sut­tiin ret­te­löit­se­viä mies­jouk­ko­ja, jot­ka ter­ro­ri­soi­vat seu­tua puuk­koi­neen 1800-lu­vun alus­ta vuo­si­sa­dan lo­pul­le. Hä­jy­kult­tuu­rin ke­hit­ty­mi­sen us­ko­taan joh­tu­neen esi­mer­kik­si alu­een no­pe­as­ta vä­es­tön­kas­vus­ta ja ti­lat­to­mak­si jää­nei­den ta­lol­lis­ten poi­kien osat­to­muu­den ko­ke­muk­ses­ta. Hä­jy­jen teot tal­len­tui­vat hur­jiin lau­lui­hin ja ta­ri­noi­hin ja niis­tä tuli heti osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä.

Här­män his­to­ria vä­ki­val­tai­se­na ja ka­ru­na, mut­ta sa­mal­la rik­kaa­na ta­ri­na­maa­il­ma­na, on jät­tä­nyt py­sy­vän jäl­jen alu­een iden­ti­teet­tiin. Pai­kal­li­nen pe­rin­ne­mai­se­ma, ta­sai­nen la­keus, on an­ta­nut ih­mi­sen mie­li­ku­vi­tuk­sel­le lo­put­to­mas­ti ti­laa. Näyt­te­lyn nimi hei­jas­taa aja­tus­ta sii­tä, et­tä la­keuk­sil­la Här­män kult­tuu­ri­nen iden­ti­teet­ti on kas­va­nut vuo­ren ko­koi­sek­si. Suu­ret ta­ri­nat ovat muut­tu­neet vah­vak­si it­se­tun­nok­si ja yl­pey­dek­si omas­ta ko­ti­seu­dus­ta. Ne an­ta­vat roh­keut­ta yrit­tää ja ko­keil­la hul­lu­ja­kin asi­oi­ta.

Va­lo­ku­vaa­jat huo­ma­si­vat la­keuk­sil­la kul­kies­saan, et­tä vaik­ka alue tun­ne­taan hä­jyis­tä, niin ih­mi­set ovat pal­jon muu­ta. Sen huo­mi­on voi­si olet­taa liit­tyä laa­jem­min­kin ete­lä­poh­ja­lai­siin.

– Tääl­lä on hy­vin läm­min­hen­kis­tä, sy­dä­mel­lis­tä ja avu­li­as­ta vä­keä. Omis­ta asi­ois­ta ja täs­tä alu­ees­ta ker­rot­tiin meil­le yl­pey­del­lä ja avaa­mal­la laa­jas­ti omia aja­tuk­sia. Eli ei ol­len­kaan mi­tään niin ju­roa ja si­sään­päin­läm­pi­ä­vää mitä his­to­ri­an pe­rus­teel­la voi­si ar­vel­la.

Va­lo­ku­vaa­jien työs­ken­te­lyä ja näyt­te­lyä ovat tu­ke­neet Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton Ete­lä-Poh­jan­maan ra­has­to, Suo­men kult­tuu­ri­ra­has­to, Pat­ri­cia Sep­pä­län sää­tiö, Jour­na­lis­ti­sen kult­tuu­rin edis­tä­mis­sää­tiö sekä Fin­n­fo­to ry.