Ko­so­lan ta­los­sa La­pu­al­la ava­taan en­si maa­nan­tai­na Iso­vi­ha ja poh­ja­lai­set -ke­sä­näyt­te­ly, joka on avoin­na ylei­söl­le hei­nä­kuun lop­puun saak­ka. Näyt­te­lyn avaa his­to­ri­an do­sent­ti ja kan­sa­ne­dus­ta­ja Tee­mu Kes­ki­sar­ja, joka on kä­si­tel­lyt ai­het­ta useis­sa te­ok­sis­saan.

– Ajat Eu­roo­pas­sa ovat sel­lai­set, et­tä on syy­tä jäl­leen muis­taa 300 vuo­den ta­kai­sia vai­hei­ta Poh­jois-Eu­roo­pan his­to­ri­as­sa, sa­noo Ko­so­lan ta­lon isän­tä Jari Ve­sa­nen.

– Suo­mi oli Suu­res­sa Poh­jan so­das­sa suur­val­ta­po­li­tii­kan pe­li­nap­pu­la­na. Ve­nä­jän so­ta­tais­te­lut ja ison­vi­han mie­hi­ty­sai­ka Poh­jan­maal­la oli­vat käy­tän­nös­sä kan­san­mur­ha, jol­la py­rit­tiin luo­maan laa­ja, asu­ma­ton pus­ku­ri­vyö­hy­ke Ruot­sia vas­ten.

Näyt­te­lyn tee­ma liit­tyy ajan­koh­tai­ses­ti myös Il­ma­jo­en Mu­siik­ki­juh­lien tä­män­ke­säi­seen Iso­vi­ha-oop­pe­raan.

Esil­lä Ko­so­las­sa on ta­lon oma­na tuo­tan­to­na opas­tau­lu­ja Suu­ren Poh­jan so­dan ja ison­vi­han mie­hi­ty­sa­jan ta­pah­tu­mis­ta, taus­tois­ta ja vai­ku­tuk­sis­ta sekä seu­dun tun­ne­tuis­ta pii­lo­pai­kois­ta vuo­si­na 1713–1721. Näyt­te­ly­ai­neis­toa on lai­nat­tu Ison­ky­rön ma­ka­sii­nien So­dan ja rau­han näyt­te­lys­tä, ka­ro­lii­ni­so­ti­laan uni­vor­mu, tyk­ki­jäl­ji­tel­miä sekä ku­va­tai­tei­li­ja Heik­ki Laak­so­sen maa­lauk­sia, jot­ka ku­vaa­vat mie­hi­tyk­sen ai­kaa poh­ja­lai­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Vies­tin­tä­pääl­lik­kö Heli Kar­hu­mä­ki ker­too kiin­nos­ta­vim­mak­si löy­dök­si ka­don­neen Iso­vi­ha-elo­ku­van (1939), joka kiel­let­tiin ai­koi­naan use­aan ot­tee­seen. Kaik­ki tun­ne­tut ko­pi­ot tu­hou­tui­vat tu­li­pa­los­sa vuon­na 1959, mut­ta Ruot­sis­ta löy­ty­nyt ver­sio pa­lau­tet­tiin Suo­meen 1970-lu­vul­la.

Näyt­te­lyyn voi tu­tus­tua oma­toi­mi­ses­ti Ko­so­lan kah­vi­lan au­ki­o­lo­ai­koi­na vii­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa. Lai­nat­tu ai­neis­to pa­laa hei­nä­kuun jäl­keen Isoon­ky­röön, jos­sa se on esil­lä elo­kuun 1700-lu­vun mark­ki­noil­la.