JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hakuohjeet

Hae sivustolta-kenttään voi syöttää vapaasti hakusanoja.
Vapaassa tekstihaussa toimivat hakusanojen välissä seuraavat operaattorit (kirjoita operaattori aina ISOILLA kirjaimilla):

AND = kaikki sanat pitää esiintyä tekstissä
OR = joku sanoista pitää esiintyä tekstissä (jos hakusanojen välissä ei ole mitään operaattoria on oletusoperaattori OR)
NOT = Ensimmäinen sana esiintyy mutta jälkimmäiset eivät saa esiintyä tekstissä
? = kirjaimen tilalla merkitsee mitä tahansa merkkiä, esim. n?ki löytää noki, näki jne.
* = sanan lopussa merkitsee useampaa merkkiä, esim. auto* löytää sanat automaatti, autorata jne.
” = virkkeen tai sanaparin alussa ja lopussa hakee tarkalleen kirjoitetussa muodossa, esimerkiksi ”Matti Meikäläinen”

Haun tuloksena saat ruudulle osumien määrän sekä otsikkolistan jutuista, joissa hakusanat esiintyvät.
Napsauttamalla otsikkoa juttu ladataan sivulle. Mikäli hakutulos sisältää runsaasti juttuja, kannattaa tarkentaa hakumäärittelyä, jotta tulos saadaan suppeammaksi.
Avattuasi haluamasi jutun, pääset takaisin hakuun napsauttamalla selaimen Siirry sivu taaksepäin -painiketta.

Viikko

Kuukausi

6kk

? Viikon kysymys ?

Uutiset
29.7.2021 12.50

Juhani Heinola on poissa

Sanankäytön mestari näki tulevaisuuteen

Juhani Heinola kuvattiin Kyösti Wilkuna-seuran 50-vuotisjuhlissa vuonna 2016. Hän kuului seuran perustajajäseniin ja oli toiminnassa aktiivisesti mukana aivan viime vuosiin saakka. Kuva: Tarja Kojola

Juhani Heinola kuvattiin Kyösti Wilkuna-seuran 50-vuotisjuhlissa vuonna 2016. Hän kuului seuran perustajajäseniin ja oli toiminnassa aktiivisesti mukana aivan viime vuosiin saakka. Kuva: Tarja Kojola

La­pu­an Sa­no­mien pit­kä­ai­kai­nen pää­toi­mit­ta­ja Ju­ha­ni Hei­no­la kuo­li 6.7. ko­to­naan Sii­ri­läs­sä.

Ju­ha­ni syn­tyi 13.12.1934 Ylis­ta­ron Myl­ly­kos­kel­la. Hän opis­ke­li muun mu­as­sa Kar­hun­mä­en kris­til­li­ses­sä kan­sa­no­pis­tos­sa, Rau­das­ky­län kris­til­li­ses­sä kan­san­kor­ke­a­kou­lus­sa ja Suo­men Nuo­ri­so-opis­tos­sa.

Vuon­na 1963 Ju­ha­ni tuli La­pu­an Sa­no­mien pää­toi­mit­ta­jak­si ja hoi­ti pes­tiä lä­hes kol­me vuo­si­kym­men­tä.

Ju­ha­ni ker­too La­pu­an He­le­mi -tie­to­kan­nas­sa, et­tä et­sik­ko­ai­kaan en­nen pää­toi­mit­ta­jan työ­tä kuu­lui ”mo­nen­lai­set rie­ka­leet am­mat­ti­ko­kei­lu­ja: pien­vil­je­li­jän pel­to­til­kut, muu­ra­rin ki­säl­li­vai­he, sa­ha­työ­läis­vai­he, ver­hoi­li­ja, met­su­ri, ra­ken­nus­mies ja mo­net muut ko­kei­lut. Mut­ta se­hän oli­kin to­del­lis­ta kou­lu­tus­ta se­ka­työ­mies­toi­mit­ta­jan am­mat­tiin.”

”Kir­joit­ta­mi­sen paa­laus­ko­ne”

Ju­ha­ni Hei­no­lan koko elä­mä on myös työn ul­ko­puo­lel­la, sil­lä vä­häi­sel­lä va­paa-ajal­la mitä pää­toi­mit­ta­jan työs­tä jäi, ol­lut kir­joit­ta­mis­ta. ”Olen ko­ke­nut ol­lee­ni kir­joit­ta­mi­sen paa­laus­ko­ne. Ky­näl­lä, ko­neel­la, tie­to­ko­neel­la! -- Kir­jo­ja olen jul­kais­sut alun tois­ta­kym­men­tä, osas­sa olen ol­lut vas­taa­va­na toi­mit­ta­ja­na tai yh­te­nä kir­joit­ta­ja­na.”

Sy­dä­mel­li­nen ja isäl­li­nen

Työ­ka­ve­rit La­pu­an Sa­no­mis­sa muis­ta­vat Ju­ha­nin hel­pos­ti lä­hes­tyt­tä­vä­nä, ih­mis­lä­hei­se­nä, sy­dä­mel­li­se­nä ja ta­sa­puo­li­se­na. Hän pe­rus­te­li vai­ke­at asi­at hy­vin ei­kä jät­tä­nyt alais­taan yk­sin. Kun tuli ai­het­ta ne­ga­tii­vi­seen pa­laut­tee­seen, hän an­toi sen jä­mä­käs­ti ja pu­hui vain sil­le, jota asia kos­ki.

Toki esi­mie­hen tuu­len­vaih­te­lut­kin tie­det­tiin. Ju­ha­ni oli ni­mit­täin hiu­kan aa­mu­ä­reä, ja aa­mun en­sim­mäi­set työ­tun­nit ei­vät ol­leet par­hai­ta het­kiä huo­no­jen uu­tis­ten ker­to­mi­seen.

Ker­ran 1970-lu­vul­la joku kaup­pi­as toi il­moi­tuk­sen­sa huo­mat­ta­vas­ti myö­häs­sä. Vas­ta ta­loon tul­lut nuo­ri il­moi­tus­val­mis­ta­ja kii­pe­si aras­ti por­taat (leh­ti toi­mi tuol­loin Yl­lin­kul­mas­sa Ase­ma­ka­dul­la) Ju­ha­nin ovel­le ky­sy­mään, et­tä ”vie­lä­kö saa ot­taa il­moi­tuk­sen”. Ju­ha­ni kat­soi kä­si­kir­joi­tus­ta, har­kit­si ja nyök­kä­si sit­ten va­ka­vas­ti suu su­pus­sa. Sai ot­taa.

Ju­ha­nil­la oli ai­na ai­kaa kai­kil­le, jot­ka hä­nen pu­heil­leen pyr­ki­vät. Hän ei näyt­tä­nyt kii­ret­tään. Tämä kos­tau­tui­kin – pää­toi­mit­ta­ja jou­tui is­tu­maan työ­pai­kal­la pit­kiä il­to­ja pik­ku­tun­neil­le saak­ka. Vä­liin Ju­ha­ni vä­syt­ti it­sen­sä työn­te­ol­la, jou­tui ve­tä­mään hen­keä vä­hän ta­val­lis­ta pi­dem­pään ja jat­koi sit­ten taas uu­del­la in­nol­la. Leh­ti­mies eli leh­des­tään.

”Leh­den tuki oli kul­la­nar­voi­nen”

Mo­nis­ta yh­teis­työ­kump­pa­neis­ta La­pu­an kult­tuu­ri­joh­ta­ja evp. Esa Hon­ki­mä­ki muis­taa hy­vin, mi­ten kai­ken­kat­ta­vaa työ­tä pää­toi­mit­ta­ja La­pu­an Sa­no­mis­sa teki. – La­pu­an Sa­no­miin oli ai­na mu­ka­va tul­la omien asi­oit­ten­sa kans­sa, Hon­ki­mä­ki ker­too. – Ju­ha­ni suh­tau­tui po­si­tii­vi­ses­ti ja leh­den tuki oli kul­la­nar­voi­nen. Jos leh­ti oli­si pan­nut peu­ka­lon alas­päin, niin se oli­si vai­kut­ta­nut ylei­seen mie­li­pi­tee­seen. Esa Hon­ki­mä­ki­kin muis­taa Ju­ha­ni Hei­no­lan lep­poi­sa­na, isäl­li­se­nä ja ym­mär­tä­väi­se­nä. – Hän loi ym­pä­ril­leen hy­väk­sy­vän il­ma­pii­rin.

Uu­dis­tus­ten käyn­nis­tä­jä

Ju­ha­ni Hei­no­la oli ai­kaan­sa edel­lä. Hän tut­ki tar­koin leh­ti­a­lan tu­le­vai­suut­ta ja esit­te­li uu­sia mah­dol­li­suuk­sia leh­den hal­li­tuk­sel­le sään­nöl­li­ses­ti. Niin­pä Ju­ha­nin pää­toi­mit­ta­juu­des­sa leh­des­sä siir­ryt­tiin­kin tie­to­ko­ne­ai­kaan.

Yh­des­sä 1980-lu­vun hal­li­tuk­sen pöy­tä­kir­jas­sa Ju­ha­ni to­te­aa, et­tä ”meil­lä on täl­lä het­kel­lä hy­vät lait­teet, mut­ta Suo­mes­sa­kin pie­nis­sä leh­ti­ta­lois­sa on ke­hi­tyk­sen huip­pu kau­ka­na meis­tä”. Täy­tyi­si saa­da ”suu­ri­ko­koi­nen vi­su­a­li­soin­ti­pää­te, jol­la voi­daan tie­to­ko­neel­la val­mis­taa jopa seit­sen­pals­tai­nen leh­ti val­miik­si”. Tuol­loin La­pu­an Sa­no­mia teh­tiin vie­lä pah­vi­siin si­vu­poh­jiin puuk­ko­tait­to­na eli kä­sin.

Ju­ha­nin tek­ni­set kaa­vai­lut to­teu­tui­vat yk­si ker­ral­laan. Atk-pos­ti­tuk­seen siir­ryt­tiin 1979, kir­joi­tus­ko­neis­ta luo­vut­tiin ko­ko­naan 1989. Leh­den ka­saa­mi­nen täy­sin tie­to­ko­neel­la to­teu­tui 1996.

Tek­nis­ten uu­dis­tus­ten li­säk­si ra­ken­net­tiin oma toi­mi­ta­lo 1982 ja sen kyl­keen li­sä­sii­pi La­pu­an Pai­kal­lis­ra­dio Simp­siö 96,9:n tar­pei­siin kym­me­nen vuot­ta myö­hem­min.

Ovet au­ki kai­kil­le

Leh­den si­säl­tö ke­hit­tyi Ju­ha­nin kau­del­la avoi­meen ja kes­kus­te­le­vaan suun­taan. Ju­ha­ni oli ih­mis­ra­kas ja lo­put­to­man kiin­nos­tu­nut jo­kai­ses­ta pie­nes­tä­kin ih­mi­ses­tä ja asi­as­ta. Tämä nä­kyi leh­des­sä. Ovet oli­vat au­ki kaik­kien tul­la. Ju­ha­ni tie­si ur­hei­lun, yrit­tä­jien, hen­gel­li­sen elä­män, kult­tuu­rin, ih­mis­ten ja il­mi­öi­den tär­key­den paik­ka­kun­nan me­nes­tyk­sel­le.

Ju­ha­ni muis­te­li jut­tu­tuo­ki­os­sa juu­ri en­nen ko­ro­naa uran­sa iso­ja asi­oi­ta. Kar­hun­mä­en Kris­til­li­sen opis­ton vai­heet ja siir­ty­mi­nen kes­kus­taan oli­vat jää­neet pit­kä­nä pro­ses­si­na mie­leen. Toi­nen iso asia oli La­pu­an Pat­ruu­na­teh­taan rä­jäh­dy­son­net­to­muus 1976. Sii­nä Ju­ha­ni jou­tui yh­täk­kiä huo­leh­ti­maan val­ta­kun­nan­ta­son ja glo­baa­lin­kin tie­do­tus­kes­kuk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Ai­hees­ta syn­tyi myös kir­ja vuon­na 2006.

Ju­ha­ni oli lä­pi­ko­tai­sin hu­ma­nis­ti. Vuon­na 2016, kun La­pu­al­la pe­läs­tyt­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tu­loa paik­ka­kun­nal­le, Ju­ha­ni kir­joit­ti La­pu­an Sa­no­mien mie­li­pi­de­pals­tal­la: ”On kuu­lu­nut lii­an pal­jon ou­to­ja vies­te­jä, jot­ka ker­to­vat su­vait­se­mat­to­muu­den peik­ko­jen ran­tau­tu­mi­ses­ta mei­dän ran­taam­me”. Hän kan­nus­ti kir­joi­tuk­ses­saan La­pu­aa ot­ta­maan ilol­la vas­taan tur­va­pai­kan­ha­ki­jat.

Kir­joi­tus­työ ei la­kan­nut eläk­keel­lä

Elä­ke­vuo­si­naan Ju­ha­ni ot­ti toi­mit­taak­seen val­ta­via ura­koi­ta: muun mu­as­sa Hel­lan­maan sekä Ru­han ja Ala­nur­mon jär­kä­le­mäi­set ky­lä­kir­jat. Ru­han ja Ala­nur­mon ky­lä­kir­ja jäi Ju­ha­nin vii­mei­sek­si kir­jal­li­sek­si toi­mi­tus­työk­si. Hän kom­men­toi jäl­keen­päin, et­tä se oli ko­ke­neel­le­kin toi­mit­ta­jal­le kova ras­ti.

Vii­me vuo­siin saak­ka Ju­ha­ni kir­joit­ti La­pu­an Sa­no­miin mie­li­pi­tei­tä, pa­ki­noi­ta, ko­lum­ne­ja. Vuon­na 2016 hän kir­joit­ti laa­jan ar­tik­ke­lin Pat­ruu­na­teh­taan rä­jäh­dy­son­net­to­muu­des­ta 40-vuo­tis­muis­to­leh­teen.

Ju­ha­nin vii­mei­sek­si teks­tik­si La­pu­an Sa­no­mis­sa jäi vuo­den 2018 lo­pul­la muis­te­lu tuo­na vuon­na me­neh­ty­nees­tä toi­mit­ta­ja Mir­ja Mat­ti­las­ta. Vain hiu­kan ai­em­min hän oli kir­joit­ta­nut sa­man­lai­sen muis­te­lun leh­den pit­kä­ai­kai­ses­ta toi­mit­ta­jas­ta Tuu­lik­ki Lat­va-Tei­ka­ris­ta. Työ­to­ve­rei­den läh­tö sat­tui Ju­ha­niin ko­vas­ti.

Yl­peä per­hee­ni­sä

Per­he oli Ju­ha­nil­le hy­vin tär­keä. Ju­ha­ni ja vai­mon­sa Saa­ra-Kyl­lik­ki (k. 2019) sai­vat kak­si poi­kaa.

Ju­ha­ni oli po­jis­taan ai­na yl­peä ja iloit­si val­ta­vas­ti lap­sen­lap­sis­ta. Hän ilah­tui yhä uu­del­leen jäl­ki­kas­vun ky­vys­tä luo­da uut­ta, mu­si­soi­da, ra­ken­taa tai va­lo­ku­va­ta. Ru­no­ko­ko­el­mas­saan Ih­met­te­lyä (2010) hän kir­joit­taa suu­rel­la läm­möl­lä ja rak­kau­del­la lap­sen ai­nut­ker­tai­suu­des­ta ja ih­meel­li­syy­des­tä. Ru­nois­sa hän myös pun­ta­roi kriit­ti­ses­ti mut­ta ar­mol­li­ses­ti ja huu­mo­ril­la omaa kas­vat­ta­jan ky­ky­ään.

Sa­nan­käy­tön mo­ni­toi­mi­ja

Ju­ha­ni Hei­no­la työs­ken­te­li La­pu­an Sa­no­mien pää­toi­mit­ta­ja­na 1963–1991 sekä La­pu­an Lin­kin pää­toi­mit­ta­ja­na 1985–1991.

Vuo­si­na 1975–1976 hän omis­ti ja pää­toi­mit­ti Va­na­ja­ve­den Seu­tua. Si­vu­toi­mi­ses­ti Ju­ha­ni oli Ete­lä-Poh­jan­maan Ke­räi­ly­uu­tis­ten pää­toi­mit­ta­ja 1984–2001, La­pu­an Jou­lun ja La­pu­an kan­sa­lai­so­pis­ton opis­to­lais­kun­ta­leh­ti Äl­lin vas­taa­va toi­mit­ta­ja 1970-lu­vul­la sekä La­pu­an pai­kal­lis­ra­di­on Simp­siö 96,9:n pai­kal­lis­leh­ti­kat­sauk­sen toi­mit­ta­ja, pa­ki­noit­si­ja ja haas­tat­te­li­ja 1980-lu­vul­la. Hän kir­joit­ti myös Vaa­saan, Ilk­kaan, Hen­gel­li­seen Kuu­kaus­leh­teen, La­pu­an Jou­luun, Ylis­ta­ron Jou­luun, La­pu­an hiip­pa­kun­nan tie­do­tus­leh­teen sekä Poh­jan­maan his­to­ri­al­li­sen seu­ran leh­ti Mii­luun.

Ju­ha­ni oli Kyös­ti Vil­ku­na -seu­ran pe­rus­ta­ja­jä­sen ja kan­ta­via voi­mia. Hän toi­mi myös sen pu­heen­joh­ta­ja­na ja va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na. Li­säk­si Ju­ha­ni kuu­lui piis­pa Yr­jö Sa­ri­o­lan tie­do­tus­ryh­mään sekä joi­den­kin mui­den la­pu­a­lais­ten yh­dis­tys­ten hal­li­tuk­seen.

Ju­ha­ni Hei­no­la sai La­pu­an kau­pun­gin Kar­hun kyn­net vuon­na 1990 ja sa­ma­na vuon­na hä­nel­le luo­vu­tet­tiin La­pu­an Sa­no­mien Ant­ti-pat­sas.

Tar­ja Ko­jo­la

Pää­toi­mit­ta­ja

La­pu­an Sa­no­mat

? Viikon kysymys ?

? Viikon kysymys ?