Viikko
Kuukausi
6kk
Virkiän lyöjäjokeri Janette Lepistö nousi naisten kaikkien aikojen lyöjätilaston kärkeen tehoin 42+801=843 kotiottelussa Joensuun Mailaa vastaan K Power Stadionilla, kun hän kumautti pallon väliin avausjakson kolmannessa vuorossa ja Emma Kiviniemi toi juhlajuoksun.
Siitä paikasta ottelun päätuomari keskeytti pelin ja pelaajien ja pelinjohtajien lisäksi yleisö osoitti seisaallaan suosiota kaikkien aikojen lyöjäkuningattarelle.
– Varmaan ensimmäinen ajatus oli, että oliko se nyt siinä? Sitten kun näki kaikki ihmiset ympärillä, niin alkoi herkistää. Oli hienoa, että Emma toi juoksun, sillä hän on tärkeä ihminen myös siviilissä, purki Lepistö tuntojaan.
Lepistö piti saavutusta pitkällä urallaan hienona merkkipaaluna, minkä merkitystä hän ei vielä ihan täysin ymmärrä.
– Kun olen päässyt pelaamaan vuosia huipulla ja huippujoukkueissa, ajattelen tämän saavutuksen olevan monen ihmisen ansiota.
Lepistö on tyytyväinen lyötyjen juoksujensa määrään, kun hän on iskenyt keskimäärin 3,13 juoksua 270. ottelussa.
– On se kova keskiarvo. Yleensä jos jokeri lyö kolme juoksua ottelussa, voi sanoa, että on ollut hyvä peli.
Tuore lyöjäkuningatar arveli saavansa heikolla hetkellä saavutuksestaan voimaa ja vahvuutta itselleen, mutta muuten keskittyminen ja ajatukset ovat sen hetken pelissä.
LYÖNTIVALIKOIMA on nuorempana rajasta rajaan lyöneellä Lepistöllä muuttunut vuosien varrella, sillä mukaan ovat laadun ja tarkkuuden lisäksi tulleet myös kumurat ja pienet.
– Vapaalla vai merkatulla lyönnillä kotiuttaminen riippuu päivän fiiliksestä ja pelitilanteesta.
Hän arveli kotiuttaneensa etenijän kaikkein useimmin kumuralla ja piti erikoisimpana hudilla tolpasta lyömäänsä juoksua, kun pallo kimposi lautasen reunasta.
Lepistön mukaan ulkopelaajien taito lukea hänen lyöntipeliään on vuosien varrella kehittynyt pitkin harppauksin.
– Silloin (vuonna 2014) kun tulin superiin, ei ollut juurikaan vasemmalta lyöviä pelaajia, mutta nykyään niitä on enemmän. Myös peliin valmistautumiset, pelin analysointiohjelmat, pelaajien pelinlukukyky jne ovat menneet valovuosia eteenpäin.
Pesisuransa aikana terveystieteiden maisteriksi ja laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi Itä-Suomen yliopistossa kouluttautunut Lepistö sanoo ravinnolla ja unella olevan lyöntipelin onnistumiseksi yhtä iso merkitys kuin harjoittelullakin.
KASVATTAJASEURALLA on uran aikana ollut Lepistölle todella iso merkitys ja tulee varmaan aina olemaan.
– Joka vuosi omalla peliurallani on pelattu mitaleista ja täällä on hoidettu asiat niin hyvin, että on pystynyt menestymään.
Lyöjäkuningatar vakuuttaa joukkuekavereilla, pelinjohtajilla ja valmentajilla olevan iso merkitys lyömiensä juoksujen määrään.
– Olen aina saanut pelata huippupelaajien ja -pelinjohtajien kanssa sekä olen yrittänyt imeä mahdollisimman paljon oppia matkaan eri valmentajilta uran varrella.
Oman panoksensa superjokeri Lepistön tekemiseen antoi myös edellinen lyöjäkuningatar Tanja Vehniäinen, joka päätti uransa Virkiässä vuonna 2013 ja toimi sen jälkeen muutaman vuoden huoltajana.
– Hän oli iso apu, kun itse vasta opettelin lyöjäjokerin roolia ja superpesistä. Oli ne isot saappaat täytettäväksi, mutta sain silloin paljon tukea häneltä ja muilta joukkueen jäseniltä, kehui Lepistö.
Itselläni on ollut ilo seurata alakoulusta lähtien Lepistön uraa ja kirjoittaa hänen parista kultavuodestaan sekä menestyksestään Itä-Lännessä, missä hän on yhdeksässä pelissä kirjannut kovat tehot 1+27. Niinpä näkisin hänet mielellään Lännen paidassa 17. heinäkuuta Vimpelissä.
– Olisihan se hieno päästä kokemaan uran 10. Itä-Länsi, sillä olosuhteet Saarikentällä ovat upeat.
Vaikka yhden juoksun lyöminen pudotuspeleissä tuntuu kuin viiden juoksun lyömiseltä runkosarjassa, on Lepistö kiivennyt runkosarjan ja ylemmät pudotuspelit kattavan tilaston kärkeen tehoin 42+802 + 11+305 = 1160 kannoillaan 1109 kotiutusta kasannut Vehniäinen.
JT