Aat­te­lin ny kun on oi­keen ke­sä­leh­ti­kin ja ke­sä­kin on tu­los, tai eh­kä jo men­ny, niin ot­taa oi­keen po­si­tii­vi­sen ot­te­hen tä­hän hom­ma­han. Nyt kun on taas vaa­lik­ki tu­los, niin sin­ne­hän saa ää­nes­tää sel­laa­sia jok­ka lu­paa jus­ti­hin sul­le pa­rem­pa­ta. Mä nyt en äk­ki­ää kyl­lä löy­tä­nyt yk­sin met­täs asu­val­le lap­set­to­mal­le kes­ki-äkää­sel­le mi­tään vaa­li­lu­pauk­sia. Mut­ta tai­taa ol­la vaan hel­te­hen ai­heut­ta­ma hal­lu­si­o­naa­tio. On­nek­si ei oo sa­tas­ta­kaan ku­kaan lu­van­nu, niin ei mee ai­ka sen kyt­tää­mi­se­hen.

Elin­kus­tan­nuk­set nou­soo ai­na, mut­ta ei­hän sul­la­kaan nii­tä eli­mi­ä­kään niin mon­taa oo. Jos oi­keen pei­li­hin kat­to­ta­han. Ja jos en­nen kun säh­kö­au­to mak­saa 3 ton­nia, tu­loo ben­sa­ku­lu­jen kans tenk­ka­poo, niin ku­lu­koo sit­te vaan Vil­tul­la töis. Jaa mut­tei ne il­ta­vuo­rot vis­siin on­nis­tuk­kaan. No, po­lo­kaa­soo py­ä­räl­lä Tiis­ten ki­os­kil­le. Ta­la­vel­la saat­taa ol­la vaan vähä pi­miee ko­tia tul­les, mut­ta hy­vin ker­ki­ää sa­man päi­vän pu­a­lel­la pi­tää va­la­ki­at ja syö­rä näi­vöö­tel­lä.

Mut­ta ke­säs­tä on muu­ten­kin syy­tä ot­taa kaik­ki ir­ti. Vä­hän bru­naa nah­ka­han heti aluus, niin näyt­tää ter­ve­hem­mäl­tä. Muu­ta­man päi­vän saat­taa näyt­tää ter­ha­kan pu­naa­sel­ta ja me­la­noo­ma hyp­piä ta­sa­pök­kää. Kyl­lä se ju­han­nuk­sel­ta jo an­taa pe­rik­si. Ker­ki­ää het­ken voi­maan­tua en­nen­kun paar­mat ru­pi­aa sua mais­te­le­ma­han. In­nol­la aloo­tet­tu kun­non ko­ho­tus pik­kuu­sen tys­sää sää­ren ra­si­tus­mur­tu­ma­han.

Lo­mal­la ot­taa sit­ten kun­nol­la ren­nos­ti. Vu­ak­ra­ta oi­keen mök­ki jos­ta­kin, ker­ran­han sitä vaan ele­tä­hän. Na­vi­gaat­to­ri ajat­taa met­tä­au­to­tei­tä viim­mee­set 30 ki­lo­met­riä. Ren­gas puh­kee män­nyn juu­ra­koo­hin. Muis­tat ot­ta­nees va­ra­ren­ka­han pois not­ta pal­log­ril­li so­pii kyyt­ti­hin. Kyl­lä se hiil­lus­tal­la se rib­si vaan tu­loo jus­ti­hin... Ja­has, erel­li­nen vu­ak­ra­laa­nen on jät­tä­nyt nä­kö­jään sau­nan kla­sin au­ki, se on­kin jo ai­ka lail­la mi­ä­hi­tet­ty.

Pik­kuu­sen kuu­ma tu­loo sii­nä pää­kin pei­ton al­la nuk­ku­es, mut­ta kyl­lä saa ta­la­vel­la­kin pa­lel­la. Hu­a­men­na men­nä­hän sit­ten tu­tus­tu­ma­han pai­kal­li­se­hen pe­rin­ne­ky­lä­hän. Ne­tis on kyl­lä vu­a­ren -17 au­ki­o­lo­a­jat, saa nä­hä­rä. Pik­kuu­sen jää hu­mus­ta aa­mu-uin­nis­ta ihol­le, mut­ta kyl­lä se sii­tä päi­vän mit­ta­han ra­pi­soo. Ei kai ku­kaan ny sil­le al­ler­gi­nen voi ol­la. Jäi­kö­hän se ka­ma­rin lasi au­ki ko­to­na?

Nu­av­vaa, ei­hän tämä oo ol­len­kaan vai­ki­aa. Hui­ki­aa ke­sää!

Kar­mo Pat­re­ti